Times like these

Kun minulle selvisi, että Amazon on ainoa isompi e-kirjakauppa, jolla on kattava kirjavalikoima tarjolla myös Yhdysvaltojen ulkopuolella*, loppui lukijoiden vertailu aikalailla siihen.

Laite tuli kiitettävän nopeasti kahdessa päivässä lähettifirman kautta suoraan kotiovelle ja se oli jo valmiiksi liitetty Amazon.comin käyttäjätiliin, joten kirjojen tilaus onnistui suoraan ilman sen kummempia kommervenkkejä. Kirjat latautuvat reilussa kymmenessä sekunnissa ja nettiyhteys toimii moitteettomasti.

Nyt ensimmäiset puolitoista kirjaa luettuani ensivaikutelma on todella hyvä. Näyttö ei rasita silmiä lainkaan ja näppäimet kummassakin reunassa mahdollistavat käden vaihdon. Käyttöliittymä on suht’ simppeli, mitä nyt kirjan poistaminen oli aika piilossa. Haut, sanakirja, mp3-soitin, wikipedia, bookmarkit, tekstin ääneen luku ja muistiinpanot toimivat kuten voisi odottaakin. Kirjojen tilaaminen on ehkä vähän liiankin helppoa, jos asiaa katsoo pankkitilin kannalta.

Erinomainen ominaisuus on myös kirjojen esikatselu, jolla voi lukea kirjoista ensimmäiset kymmenisen sivua. Esimerkiksi itse löysin erään aivan mahtavan psykologian opuksen juuri noita esikatseluversioita lukemalla. Kaikki ostetut kirjat ovat tallessa Amazonin palvelimella ja ne voi ladata muihinkin lukijoihin.

Yksi erityisen yllättävä ominaisuus Kindlessä oli se, että ilmaista nettiselailua ei nähtävästi olekaan rajoitettu pelkästään Wikipediaan. Hakukoneenakin on suoraan vaihtoehtona Google. Täytyy sanoa, että ilmainen ja rajoittamaton 3G-yhteys on varsin häkellyttävä ominaisuus täällä puolimafia-puhelinyhtiöiden luvatussa maassa.

Kirjojen luku Kindlellä tuntuu jostain syystä paljon nopeammalta kuin tavallisen kirjan. Toisaalta kirjoja tulee myös luettua paljon kurinalaisemmin, koska niitä ei pysty samalla tavoin “pläräämään” edestakaisin. Sen voi nähdä heikkoutena tai vahvuutena. Sen sijaan hakutoiminnallisuus on aivan ylivoimainen etu tavanomaiseen kirjaan nähden.

Fyysisiltä ominaisuuksiltaan laite on erittäin laadukkaan oloinen, ei nitise eikä natise ja näppäimet tuntuvat siltä, etteivät nekään vähästä naputtelusta hätkähdä. Sen sijaan painoa on näin naurettavan ohueksi laitteeksi yllättävän paljon, ehkä juuri metallisen kehyksen takia. Erillinen näppäimistö taas tuntuu ainoalta oikealta ratkaisulta, nyt kun sitä on päässyt käyttämään.

*) Barnes & Noblen ja Sonyn nettikaupat myyvät pelkästään amerikkalaisille ja eBooks.comissa tuntui olevan suosituimmista kirjoista tilaus estetty jo pelkästään IP:n perusteella. Että se siitä sitten.

Muutama päivä takaperin luin Kindlen tulosta Euroopan markkinoille ja olin hyvin lähellä tilata laitteen samantien. Maltoin kuitenkin mieleni ja nyt olen sitten kahlannut jonkin verran eri vertailuja läpi; valinta ei olekaan enää niin yksinkertainen. Amazonin laitteessa kun toimivat vain Amazonista ostetut kirjat.

Muita isoja pelaajia markkinoilla ovat Sony ja viimeisimpänä tulokkaana Barnes & Noble. Barnes & Noble julkisti juuri viime kuussa oman Nook-lukijansa ja Sony tietysti laitevalmistajana puskee kiitettävää tahtia uusia lukijoita markkinoille, entisten seuraksi.

Koska lukijoissa tärkeintä ovat kuitenkin niille löytyvät kirjat, päätin tehdä pienen smoke-testin sellaisilla kirjoilla, joita saattaisin laitteeseen ostaa. Lähes kaikki lukijat Kindleä lukuunottamatta tukevat avointa ePub-formaattia, sekä Adoben PDF:ää. Näiden lisäksi kaikilta suurilta valmistajilta löytyy omat, sopivasti standardista poikkeavat formaattinsa. Seuraavan taulukon eBooksista ostettujen kirjojen pitäisi kuitenkin siis toimia myös Sonyn ja Barnes & Noblen laitteissa.

Koska jokaisessa laitteessa on omat heikkoutensa (Kindle: Amazoniin sitova formaatti, Nook: Barnes & Noble ei myy Eurooppaan, Sony: Kosketusnäyttöjen kontrasti on heikko), päätin vielä hetkeksi malttaa mieleni ja odotella, mitä joulu tuo tullessaan. Esimerkiksi Sony Readerin uuden Daily Editionin on luvattu kerkeävän vielä joulumarkkinoille.

Käsittämättömän rauhallisesti kaverit ottivat tilanteen.

Ensimmäinen vuosi Berliinissä on sitten takana. Tässä kun katselee hämillään maailmantalouden syväsukellusta, tulee mieleen, että mahtoikohan olla vikatikki lähteä juuri viime vuonna. Toisaalta; jos täydellistä hetkeä jää odottelemaan, niin sitä ei tule ikinä.

Mitä vuodesta jäi sitten käteen?

No, Berliini on ainakin hieno kaupunki, täällä kävellessä tuntuu välillä kuin irtoaisi ajasta. Ympärillä häilyy Preussin palatseja, natsimonumentteja, kylmän sodan aikaisia muurinpätkiä vartiotorneineen ja uusinta teknoajan peilipintaa. Kaupunki on jatkuvassa muutoksessa ja oikeastaan toivonkin, ettei tästä tule samanlaista kuollutta raatoa, millaiseksi moni muu suurkaupunki on muuttunut. Eräs kaveri kerran tokaisi, että “Berliini on nähty” ja jatkoi, että hänen kaverinsa esittelivät hänelle jotakuinkin kaiken mitä Berliinissä on nähtävää. Nostan hattua hänen kavereilleen; olen nimittäin kiertänyt kaupunkia nyt vuoden, enkä edelleenkään tunne kuin raapaisseeni pintaa.

Olen myös huomannut, että sinisilmäinen luottamus ihmisiin on syytä heittää mäkeen siinä vaiheessa kun lähtee Suomesta. Tämän läksyn opin kun ensimmäinen vuokraemäntäni jätti takuumaksumme maksamatta takaisin, puhelinyhtiöltä tuli 1800 euron lasku 5 minuutin nettisurffauksesta ja asunnonvälittäjän maksussa oli tuplasumma hänen kertomaansa, koska verot kuulemma tulivat päälle. Alkuun tuntuikin, että kävelen leuka ojossa nyrkkiä päin joka käänteessä.

Lisäksi huomasin pian, että maahanmuuttajat eivät ole järin pop täälläpäin. Onneksemme olemme pohjoismaalaisia, koska suurimmat negaatiot tuntuvat kohdistuvan turkkilaisiin. Erityisesti kielitaidon puute on monille punainen vaate. Siinä missä Suomessa ulkomaalaisten ei oleteta automaattisesti osaavan suomea, täällä saa äkkiä vinoja katseita, jos kieli ei suju.

Ilmasto on Berliinissä pääosin erinomainen: Sadepäivä on harvoin (paitsi tietenkin silloin kun on vieraita Suomesta, “Always take the weather with you..”), kesä on mahtavan pitkä ja talvi lyhyt. Ruoka ja asuminen on halpaa, verot ja sosiaaliturvamaksut sen sijaan kovat, tosin ne maksankin Suomeen. Myöskin palkat ovat Berliinisssä selvästi heikommat verrattuna läntiseen Saksaan. Ravintoloissa ruoka on lähes poikkeuksetta erinomaista. Lisäksi terveydenhuolto on Saksassa kauttaaltaan yksityistetty, joten lapsia lekuriin viedessä ei tarvitse pähkäillä, montako tuntia joutuu jonottelemaan.

Annika aloitti viime syksyllä paikallisessa kindergartenissa ja hänellä on jo ensi vuonna edessä ensimmäinen kouluvuosi; täällä koulu kun aloitetaan vuotta aiemmin. Kieli on tarttunut nopeasti ja välillä joudunkin kysymään Annikalta käännöstä sanoihin. Lassi taas on ollut kotosalla ja viettänyt aikaa paikallisen lastenhoitajansa kanssa.

Jatkosta en osaa sanoa. Alkuvuonna markkinat tuntuivat olevan tolkuttomassa vedossa, soittoja tuli niin Googlelta, eBaylta kuin monelta muultakin alan tunnetuimmista työnantajista. Tunnelmat olivat siis hyvät ennen kesällä alkanutta markkinasukellusta. Nyt sitä vain toivoo, että taantuma jäisi mahdollisimman lyhyeksi; ainakin valtiot syytävät rahaa markkinoille niin paljon, että luulisi kulutuksen pakostakin jossain vaiheessa elpyvän.

Video: Berlin 2008 (79Mb)

Eli suomeksi “Joulupukki tulee Suomesta”. Näin olivat muut lapset osanneet kertoa Annikalle, kun heidän päiväkodissaan kävi tänään Joulupukki.

“Ei se kyllä puhunut Suomea”, totesi Annika, muttei nähtävästi huomannut asiassa mitään kummallista.