Vihdoinkin IBM on kehittänyt helppokäyttöisen päivitys- ja asennusohjelman. Ikävä kyllä sitä taidetaan toistaiseksi käyttää ainoastaan RADin päivityksiin.
Esimerkiksi WebSphere Portal-palvelimen päivityksiin tämä ohjelma olisi järjetön parannus. Nykyisellään portaalin päivitys vie tuhottoman paljon aikaa kun jokainen komponentti pitää päivittää erikseen: Java SDK, Application Server, Process Server, Portal Server, IWWCM, jne, jne. Lisäksi päivityksiä tulee sellaista tahtia, että pelkästään kaikkien komponenttien versiotasot kertovat kaksi skriptiä sylkevät kumpainenkin ulos megan paketin tekstiä.
Kesäkuu 7th, 2007
Itseäni on jatkuvasti ruvennut häiritsemään enemmän ja enemmän se, ettei JSR-168-speksi ota mitään kantaa seuraaviin asioihin:
- Miten portlettien tulisi luoda linkkejä toisille portaalisivuille?
(nykyisellään tarjotaan API ainoastaan portletin sisäisille linkeille)
- Missä muodossa ja millaisen rajapinnan kautta containerin tulisi tarjota portaalisivuston hierarkia?
(jokin JSR-170:een perustuva ratkaisu voisi olla järkevä)
- Miten portaalisivujen urlien tulisi muodostua?
(”friendly urlit”, yms)
- Miten portletteja kutsutaan portaalin ulkopuolelta ja missä muodossa HTTP-parametreja tulisi välittää sivun portleteille?
(tämä tarve on olemassa, vaikka portlet-speksin kirjoittajat yrittävätkin parhaansa mukaan olla ymmärtämättä, mitä tarkoittaa web-sovellusten kehittäminen; verkossa sovellusten tulee pystyä välittämään tietoa keskenään)
Nyt jokainen portaalituote toteuttaa nämä ominaisuudet omilla tavoillaan, eikä mitään uudelleenkäytettävyyttä eri portaalien välillä tulla koskaan saavuttamaan, paitsi ehkä jossain taskulaskin-tasoisissa “hello world”-sovelluksissa.
Matt Raible on muuten pitänyt jälleen vuosittaisen vertailunsa eri web-kehysten välillä. Erittäin suositeltavaa luettavaa etenkin niille, joiden mielestä on erihienoa, ettei JSF:ssä tarvitse välittää urleista ja HTTP-kutsuista:
ComparingJavaWebFrameworks.pdf
Toukokuu 26th, 2007
Skypen kehittäjät tekivät sen taas: Ensin pistettiin puheluiden hinnat uusiksi tarjoamalla ne ilmaiseksi netissä ja nyt on vuorossa televisio.
Joostissa katsoja voi valita haluamansa kanavan lisäksi myös haluamansa ohjelman tai vaikkapa musiikkivideon. Enää ei siis tarvitse kökkiä television äärellä tiettyyn kellonaikaan, jos haluaa nähdä jonkun ohjelman. Joostista ei myöskään peritä televisiolupamaksua.
Tällä hetkellä Joost on beta-testissä, joten suurimpia televisioyhtiöitä ei vielä ole kanavalistoilla. Sopimus on kuitenkin jo olemassa ainakin Warner Musicin, Paramount Picturesin, Viacomin ja MTV:n kanssa. Oletettavasti muutkin seuraavat.
Näin lyhyen testailun jälkeen kaipaisin Joostiin vielä tallennustoiminnallisuutta. Myöskin mahdollisen tekstityksen toteutus jäi hieman avoimeksi.
Toukokuu 5th, 2007
Eilen tuli televisiosta mielenkiintoinen keskustelu Ylen A-Talk-ohjelmassa. Siinä neliraajahalvaantunutta miestä ja tämän vaimoa ei oltu hyväksytty adoptioon ja yli viisikymppinen nainen penäsi oikeutta adoptoida pientä lasta.
En olisi aiheesta kirjoittanut, mutta kyseinen ohjelma on nostattanut melkoisen metelin erinäisillä keskustelupalstoilla. Jopa adoptiovanhemmat ovat nähneet oikeudekseen pilkata keskusteluun osallistuneita adoptiojärjestöjen edustajia täysin navan alle suunnatuilla kommenteilla. Tällainen toiminta ärsyttää minua suunnattomasti.
Minusta etenkin adoptionhakijoiden tulisi ymmärtää hyvinkin tarkkaan, etteivät Pela ja Interpedia ole mitään lastenvälitystoimistoja. Heidän työtään EI ole meidän tarpeidemme ja toiveidemme täyttäminen. Heidän työtään on lasten oikeuksien ja elinolojen parantaminen. Varsinkaan ulkomainen adoptio ei edes ole tähän tarkoitukseen paras ratkaisu ja voi olla, että loppuu nykyisessä muodossaan nopeammin kuin uskommekaan.
Adoptio ei myöskään ole mikään jokaisen suomalaisen perusoikeus. Adoptiossa on kyse siitä, että otetaan jonkun toisen lapsi omaksi; kyse ei ole mistään autopaikkojen jaosta. Adoptioneuvontaa taas voidaan verrata työpaikkahaastatteluun, jossa jokaista paikkaa kohden on moninkertainen määrä hakijoita. Työnantajan tehtävään sopivimmiksi katsovat saavat paikan. Joskus voi mennä pieleen, mutta toivottavasti mahdollisimman harvoin.
Henkilökohtaisesti ymmärrän, mikä ongelma on antaa pientä lasta perheeseen, jossa vanhemmat pistetään oletettavasti multiin 20-25 vuoden sisällä (tämä oli haastatellun naisen oma arvio) tai mikä on riski siinä, että neliraajahalvauspotilaan vaimolle kävisi jotain, mikä estäisi adoptiolapsen hoitamisen. Kuten Pelan edustaja keskustelussa mainitsikin, niin adoptiossa pyritään välttämään tilanne, jossa adoptoitu menettää vanhempansa uudelleen. Kyse on todennäköisyyksistä, eikä siitä, että ovatko ko. henkilöt soveltuvia vanhemmiksi. Ymmärtääkseni sitä ei kukaan ollut kiistämässä.
Huhtikuu 21st, 2007
Tätä muutosta toivoisin Javaan enemmän kuin mitään muuta:
http://users.encs.concordia.ca/~chalin/papers/2006-003.v3s-pub.pdf
4.5 Summary
A summary of the languages, extensions and tools covered in this section, is given in Table 3. Two key observations are that for all languages and tools not using Java 5 annotations there seems to be a trend in adopting
- non-null type system over non-null annotations, with
- non-null as the default.
Even well established languages like Eiffel are making the bold move of switching to the new default. The apparent trend in the evolution of languages supporting pointers would seem to indicate that the time is ripe to consider a switch in Java from nullable-by-default to non-null-by-default. A concrete proposal for this is given in the next section.
http://bugs.sun.com/bugdatabase/view_bug.do?bug_id=5030232
Huhtikuu 16th, 2007
Uudemmat kirjoitukset
Aikaisemmat kirjoitukset
