Elokuvat herättävät ajatuksia
Tuazophia Toukokuu 30th, 2005
Kävin katsomassa toisen kerran Star Wars III:n ja vaikutti vielä paremmalta kuin ensikatsomalta.
Paitsi, että SW:t ovat viihdyttäviä ja ajatuksia herättäviä, niistä löytyy myös erittäin hienoja maisemia ja paikkoja. En tiedä, millä tavalla taide-elokuva määritellään, mutta tätä ei varmaan yleisesti lasketa taide-elokuvaksi. Minä lasken.
Tämä kolmososa kilpailee ykkössijasta suosikki-SW-elokuvissani. Tähän mennessä olen pitänyt parhaana nelosta; olihan se SW-elokuva, joka aikoinaan teki minuun suuren vaikutuksen ja jonka katsoin varmasti kymmeniä kertoja ennen kuin edes näin jatko-osia.
Jos rakkaimpasi olisi kuolemassa, kääntyisitkö pimeälle puolelle hänet pelastaaksesi? Minä en haluaisi, että minun takiani niin tehtäisiin, mutta tekisinkö sitten itse kuitenkin?
***
Kiinassa syödään koiria -elokuva herätti ajattelemaan tekeekö ihminen oikein, jos hän uskoo tekevänsä oikein.
Jos alan puhdistaa puuvillapintaista sohvaa, jonka olen puhdistanut sata kertaa, tiedän toki kuinka se puhdistetaan. Sitten sohva kuitenkin menee pilalle (joku muu on ruiskuttanut sohvalle hiuslakkaa ja lakka saa puhdistusaineen reagoimaan kemiallisesti jne.). Voidaanko sanoa, että minun olisi pitänyt tehdä jotain toisin? Minähän en luullut, että sohva voidaan puhdistaa tietyllä tavalla, saatika että olisin vaan arvannut oikean tavan, vaan tiesin sen vankan kokemuksen pohjalta.
Kuinka pitkälle tätä ajatusta voidaan jalostaa? Ja päteekö se edes.
Puhutaanko tässä samasta asiasta?
“6:37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
6:38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.” ” (Raamattu, Luuk. 6:37-38)
Ja tästä päästään sitten takaisin tuohon SW III-elokuvaan. Tarkoitus ei pyhitä keinoja, mutta kun uskoo vakaasti tekevänsä oikein…
- Ajatuksia , Elokuvat , Harrastuksia , Star Wars , Taide (456)
Uskon, että joskus on oikein tehdä väärin. “Tarkoitus pyhittää keinot.”
Läheisten kohdalla kynnys astua “pimeän puolelle” on vielä paljon matalampi kuin tuntemattomien. Anakinin päätös lähteä tavoittelemaan henkiinherätyksen taitoa oli looginen valinta, muiden tappaminen taas ei. Amidala tuskin olisi vaihtanut omaansa muiden henkeen, varsinkaan lasten.
Klassinen esimerkkihän on lääkkeen varastaminen sitä pelastuakseen tarvitsevalle. Oletuksena lääke ei siis ole muilta pois ja muuten täysin tavoittamattomissa. valintojen perusteluista voitiin laskea viisi eri moraalitasoa. En vain enää muista mitkä ne olivat. Pienillä lapsilla yleinen vastaus oli muistaakseni, että “varastaa ei saa, koska siitä seuraa rangaistus”. Tämä oli alin moraalisen ajattelun taso.
Juu, ehkä olisi ollut parempi sanoa, että tarkoitus ei aina pyhitä keinoja.
Voi hyvä ihme. Ampiaisaiheinen domain-nimi, adoptioaikeissa, ja vielä tykkää Tähtien sodasta. Hm. Meidät saatetaan sekoittaa toisiimme
Hih, yritän olla korostamatta tuota ampiaistehdasta, niin ehkä se siitä.