Sekä että

Tuazophia Kesäkuu 22nd, 2005

Minähän olen siis kasvissyöjä (lakto-vegu), mutta syön siis tietysti kasvien dna:ta (ja ehkä siinä maidossa on lehmän dna:ta?). Tieteellisen päättelyn ja selittämisen kurssilla pohdin yksikseni mm. sitä, millä tavalla vaikuttaa syödä toisen dna. Sanotaanhan sitä, että ihminen on sitä mitä hän syö. Tämä pohdiskelu on siis täysin epätieteellistä ja ei liity tuon kurssin opetuksiin muutoin kuin että dna:ta sielläkin käsiteltiin (ja siksi linkkaan tämän myös kognitiotieteen alle). Mutta näin minun aivoni toimivat.

Tuota olen sitten jälkeen päinkin aina välillä miettinyt siltä kantilta, että kuinka vaikuttaa syödä ruokaa, jonka dna:ta on sormeiltu. Tarkoitan tietysti geenimanipuloitua ruokaa. Itse en sellaista halua syödä ja jos vain huomaan tuotteen sisältävän jotain geenimanipuloitua, jätän syömättä tai ostamatta - valitettavasti sitä vain tuntuu olevan kovin vaikeaa välillä huomata. -

Mielestäni ei voi olla hyväksi, että ihminen puuttuu tuolla tavoin luonnon toimintaan. Ei “geenimanipuloitu tomaatti” ole enää tomaatti. On eri asia muutella tomaatin dna:ta kuin vaihtaa palikkatornista yksi palikka. Tietysti uusi vääränlainen palikka voi romahduttaa lopputornin ja romahdus voi hajottaa tornin alunkin, mutta ei se kuitenkaan muuta muita palikoita millään tavoin. Sen sijaan ihminen ei tiedä riittävästi geeneistä ollakseen varma, että yhden asian muuttaminen tomaatissa ei muuta muita, jopa ratkaisevan tärkeitä ominaisuuksia.

Eli dna:n syöminen saattaa meidät muuttaa ruoaksi mutta muunnellun dna:n syöminen vaikka aivottomiksi läskiläjiksi.

• Ajatuksia , Kognitiotiede (285)