Sekä että

Tuazophia Kesäkuu 27th, 2005

Minä olen kamalan huono pitämään yhteyttä ihmisiin.

Puhelimella soittamista inhoan, jopa tutuille, saatika sitten vieraammille. Nytkin olen kituuttanut muutaman viikon kipeiden polvien kanssa, kun en saa lääkäriaikaa tilattua. Tänään iski sitten ihottumakin… Mutta on siis vain muutamia ihmisiä, joille soitan mielelläni. Tekstiviestejä kyllä kirjoitan, jos on asiaa, mutta usein en huomaa, jos minulle on tullut viesti tai luen viestin, mutta en ehdi heti vastata ja vastaaminen sitten jää.

Sähköpostia kirjoitan mielelläni, mutta kun tuntuu olevan pakollistakin kirjoitettavaa niin paljon, henkilökohtaiset viestit jäävät sitten vähemmälle. Yritän kyllä ja monesti aloitankin, mutta sitten se taas jää.

Kirjeiden käsin kirjoitus oli joskus oikein harrastukseni, mutta nykyään… Missä välissä oikein ehtisin? Ja jos muistan kirjoittaa, kestää postituksessa viikkotolkulla. Syntymäpäivä- ja muut onnittelukortit muistan ehkä juuri ja juuri lähettää, jos satun vilkaisemaan kalenteriin oikeana päivänä.

Kylässä käyn mielelläni, mutta varsinkin lapsiperheiden kesken vierailujen järjestäminen tuntuu välillä aika hankalalta. Milloin kenelläkin on flunssa, korvatulehdus tai salmonella. Ja kaikilla aikuisilla on omat menonsa, joten kahden perheen aikataulujen synkronointi vaatii töitä. Lisäksi tietysti tällä hetkellä, kun emme omista autoa, matkustaminen vaatii oman työnsä.

Syytän jatkuvasti ajanpuutetta, mutta osasyynä on varmasti ihan puhdas laiskuus. On niin mukava olla möllöttää kotona oman perheen kesken. Se ei tarkoita sitä, etten ajattelisi ystäviäni (jopa teitä, joille en ole aikoihin saanut meiliä tai muuta viestiä aikaiseksi!). Itse asiassa ajattelen teitä paljon ja tunnen syyllisyyttä tästä yhteydenpidon vähyydestä. Mutta ehkä tämä blogi helpottaa asiaa ainakin siltä osin, että täältä voi käydä kurkkimassa kulloisiakin olotilojani ja ehkä vähän perheenkin kuulumisia!

• Ajatuksia , Perhe (369)