Mallan asu
Tuazophia Kesäkuu 27th, 2005
Tein Annikan nukelle kesäisen asun. Virkkasin jämä-Samoksista. Vaikka itse sanonkin, näyttää kivalta. Tekee melkein mieli tehdä Annikalle samanlainen hame.
Lisätietoja Käsityöt-sivulta.
Archive for Kesäkuu, 2005
Kuvat savannista
Tuazophia Kesäkuu 27th, 2005
Sainhan viimeinkin otettua kuvat savannista. Klikkaamalla saat suurennoksen kuvasta.
Savanni valmiina
Tuazophia Kesäkuu 26th, 2005
Maalasin tänään Annikan huoneen valmiiksi. Tai melkein valmiiksi. Kuvaa ette saa, kun Annika nukkuu jo huoneessaan, mutta jos huomenna…
Aiemmin olin jo maalannut taivaan siniseksi (katto ja seinät n. puolesta välistä), alaosan kulottuneeksi heinäksi (keltaista ja rusehtavan kellertävää) ja pilviä taivaalle valkoisella. Tänään huoneeseen muuttivat kaksi leijonaa, kolme antilooppia (näitä on ehkä tulossa lisää jostain päin, kunhan löydän ohuemman siveltimen), kaksi lintua (jotka eivät oikein onnistuneet), viisi elefanttia, kolme strutsia, kaksi sarvikuonoa (joiden kummankin selässä pieni lintu), kolme kirahvia (nämä ovat suosikkejani), neljä flamingoa, viisi seepraa ja gekko-lisko. Ihan kivan näköistä tuli, mutta ehkä osa eläimistä olisi voinut olla isompiakin. Ja ainakin Annika tykkäsi, joka tietysti oli pääasia.
Yritin maalata kuvat niin, ettei Annika nähnyt, koska vaikka onkin lastenhuone, ei lisää piirustuksia kaivata seinälle. Silti Annika vähän yritti sanoa, että hänkin voisi piirtää… Saas nähdä.
Vielä pitäisi jalkalistat laittaa ja tosiaan ehkä muutama antilooppi pistää seinälle. Muuten huoneen seinät ovat valmiit. Eihän siinä mennyt ihan vuottakaan.
Löysin mielenkiintoisen blogin
Tuazophia Kesäkuu 23rd, 2005
Hassua tavata blogi, jossa tuntuu ihan kuin oma sivupersoona kirjoittelisi sitä. Vaikka nimi muuta antaa ymmärtää, sivut ovat nähtävissä. Sattumalta sinne eksyin, mikäli sattumaa on, mutta varmasti menen toiste tarkoituksella.
Söin juuri porkkanan dna:n
Tuazophia Kesäkuu 22nd, 2005
Minähän olen siis kasvissyöjä (lakto-vegu), mutta syön siis tietysti kasvien dna:ta (ja ehkä siinä maidossa on lehmän dna:ta?). Tieteellisen päättelyn ja selittämisen kurssilla pohdin yksikseni mm. sitä, millä tavalla vaikuttaa syödä toisen dna. Sanotaanhan sitä, että ihminen on sitä mitä hän syö. Tämä pohdiskelu on siis täysin epätieteellistä ja ei liity tuon kurssin opetuksiin muutoin kuin että dna:ta sielläkin käsiteltiin (ja siksi linkkaan tämän myös kognitiotieteen alle). Mutta näin minun aivoni toimivat.
Tuota olen sitten jälkeen päinkin aina välillä miettinyt siltä kantilta, että kuinka vaikuttaa syödä ruokaa, jonka dna:ta on sormeiltu. Tarkoitan tietysti geenimanipuloitua ruokaa. Itse en sellaista halua syödä ja jos vain huomaan tuotteen sisältävän jotain geenimanipuloitua, jätän syömättä tai ostamatta - valitettavasti sitä vain tuntuu olevan kovin vaikeaa välillä huomata. -
Mielestäni ei voi olla hyväksi, että ihminen puuttuu tuolla tavoin luonnon toimintaan. Ei “geenimanipuloitu tomaatti” ole enää tomaatti. On eri asia muutella tomaatin dna:ta kuin vaihtaa palikkatornista yksi palikka. Tietysti uusi vääränlainen palikka voi romahduttaa lopputornin ja romahdus voi hajottaa tornin alunkin, mutta ei se kuitenkaan muuta muita palikoita millään tavoin. Sen sijaan ihminen ei tiedä riittävästi geeneistä ollakseen varma, että yhden asian muuttaminen tomaatissa ei muuta muita, jopa ratkaisevan tärkeitä ominaisuuksia.
Eli dna:n syöminen saattaa meidät muuttaa ruoaksi mutta muunnellun dna:n syöminen vaikka aivottomiksi läskiläjiksi.
