Archive for Heinäkuu, 2005

Kesä

Tuazophia Heinäkuu 6th, 2005

Näin kauniilla säällä ei millään malta olla sisällä. Ja oikeastaan meillä on sisällä liiankin kuuma, joten ulkona oleminen on siinäkin mielessä järkevää, ettei tukahdu. Ulkona oleminen on vain siinä mielessä hankalaa, että sisähommat jäävät aamuun ja iltaan ja niiden kasautuminen taas vähentää bloggailuaikaa. Sääli. Mutta pistetään lyhyempiä viestejä.

Sain eilen pikalainaan kirjastosta Dan Brownin “Enkeleitä ja demoneita”. Pidin Da Vinci koodista, mutta tästä pidän enemmän. Ehkä siksi, että kirja sijoittuu aina niin ihanaan Roomaan ja kykenen mielessäni kuvittelemaan paikkoja, joista kulloinkin puhutaan. Itse asiassa kirja on niin hyvä, että eilen illasta alkaen pakolla luin sen noin puoliväliin ja aamu oli klo neljässä, kun viimein kömmin nukkumaan (nyt saa kysyä, miksi olen sitten jo tähän aikaan hereillä - tuota lasta ei millään saa ohjelmoitua nukkumaan pitkään juuri tällaisina aamuina). Voin siis suositella kirjaa. Ainakin sellaisille ihmisille, jotka pitävät arvoituksista.

Edit 12.7. Täsmällinen muoto kirjan nimestä on Enkelit ja demonit.

Adoptioblogit

Tuazophia Heinäkuu 4th, 2005

Olen jo jonkin aikaa lueskellut Adoptiomatka-blogia. Siellä voi seurailla erään adoptiolasta odottavan mietteitä.

Eilen löysin myös uuden adoptioblogin luettavakseni. Se kulkee nimellä Arjen ajatuksia.

Tietenkään noita ei voi yleistää kaikkien adoptoijien mietteiksi (yhtä vähän kuin minun adoptiomietteitäni), mutta kyllä siitä kuvan saa, miten pitkä prosessi saa ajattelemaan erilaisia asioita. Suosittelen kaikille, joita adoptio kiinnostaa!

Kesällä Helsingissä

Tuazophia Heinäkuu 3rd, 2005

Tänään oli kaunis aurinkoinen päivä. Kävimme Helsingissä ja kuvasin muutamia paikkoja.

Kahvilan ikkunaLinnunlaulussa istuimme hetken aikaa kahvilassa. Kahvilasta sai (kaiken muun mainion syötävän ja juotavan lisäksi) variksenmarjamehua; mausta tuli mieleen joskus lapsena tehdyt Lapin-reissut ja tunturissa suoraan mättäästä poimitut musta variksenmarjat. Hyvää oli ja seuraavan kerran kokeilen vastaavaa mansikkaista! Kuvassa kahvilan ihastuttava ikkuna. Kahvilalta kuvasin myös kolme seuraavaa kuvaa.

TöölönlahtiNäin kesällä, kauniilla säällä, Suomi on ihan asuttava paikka. Helsingissä lähes aina puhalvava tuulikaan ei haittaa, vaan juuri sopivasti viilentää hellettä ja ihmisiäkin on siedettävissä määrin, kun iso osa on hakeutunut maalle, merelle tai muuten vain kaupungista pois. Tällaisena kelpaa kaupunkia esitellä muutaman viikon päästä kylään tulevalle srilankalaiselle ystävälle. Toisaalta tietysti talvi olisi eksoottisempi hänelle.

Finlandia-taloEn ole koskaan käynyt sisällä Finlandia-talossa. Itse asiassa se ei minusta näytä kovinkaan houkuttelevalta paikalta, vaikka näin auringonpaisteessa kuvauksellinen onkin. Tuossa ottamassani kuvassa katson aina tuon Finlandia-talon vasemman puolen olevan jatkoa merelle, kun se toistuu kuvassa niin sinisenä.

Suihkulähde TöölönlahdellaSuihkulähde lahdelta. Vesi on kesällä kaunis elementti. Se tuntuu viilentävän pelkällä läsnäolollaan (ja suihkuava vesihän kai viilentää ihan oikeastikin) ja sitä on rauhoittavaa katsella. Roomassa yksi ihanista asioista on monet suihkulähteet ja pidän myös Helsingin suihkulähteistä.

Puu-ukkoTällaisia kivoja vanhoista puista veistettyjä hahmoja löytyy Kansallisteatterin takaa (alla olevan suihkulähteen reunamilta mm.) Kaisaniemen puistosta. Oikeastaan ainakin tällainen todella hyvällä mielikuvituksella varustettu yksilö löytää noista aina montakin erilaista hahmoa. Tästä ukkelista erityisen hauskan tekevät nuo pään päällä kasvavat tuoreet lehdykät. Ei ole latvasta laho tämä ukkeli vaikka puupää onkin. :D

Lopuksi vielä yksi kaunis suihkulähde ja taustalla on todella kaunis talo; onnekkaita ne ihmiset, joilla noin kauniista talosta on näin kaunis suihkulähdemaisema! Ihastelen muutenkin vanhoja taloja ulkoapäin, mutta museotalossa en haluaisi asua, koska pidän liikaa mukavuuksista, kuten tuulta pitävistä ikkunoista! Vahingossa muokkasin kuvaa kuvankäsittelyohjelmassa sen kokoa pienentäessäni ja tässä myös lopputulos (lopputulos näyttää paremmalta isossa kuvassa, jonka saat, kun klikkaat kuvaa).
Talo .Talo muokattuna

Lapsi Etiopiasta

Tuazophia Heinäkuu 2nd, 2005

Meille tulee lapsi Etiopiasta. Ei tosin ihan heti, vaan ensi vuoden loppupuolella tai 2007 alussa. Tai mistä sitä tietää, vaikka Etiopian kontakti sulkeutuisi kokonaan ja meille ei tulisikaan lasta Etiopiasta. Mutta lähden nyt siitä olettamuksesta, että hän tulee.

Etiopia sopii meille maana hyvin siksikin, että sieltä tulevat lapset ovat orpoja. Minä en voisi adoptoida lasta, jonka äiti tai isä luovuttaisivat lapsen adoptioon, koska eivät pysty lasta pitämään taloudellisen tilanteen takia. Vaikka meille lapsi on juuri se toivottu, me emme suinkaan ole lapselle parhaat vanhemmat, vaan aina olisi parasta, jos lapsi saisi elää biologisten vanhempiensa kanssa. Jos joutuisin biologisen äidin tai isän juttusille, sanoisin varmaan, että pitäkää lapsi, me annamme teille rahaa. En millään voisi riistää lapseltani hänen biologisia vanhempiaan.

Kauheaa miettiä tällaisia yöllä väsyksissä. Mutta toisaalta lohdullista, että meidän valitsemamme maa on tässäkin suhteessa meille oikea.

Omituisia ostostapoja

Tuazophia Heinäkuu 1st, 2005

Olen ostostapojeni orja. En tosin vain tapojen vuoksi, vaan siksi, että minun tapani tehdä ostoksia on järkevä.

Tykkään käydä tietyssä kaupassa. Aina kauppaa vaihtaessa menee hetki ennen kuin oppii uudesta kaupasta muistamaan kaikki paikat. Siksi on tylsää, jos tutussa kaupassa muutetaan hyllyjärjestystä (puhumattakaan siitä, että järjestyksen muutossa menee viikkoja ja sillä välin tavarat ovat missä sattuu). Pidän isoista kaupoista, joista saa “kaiken” mitä tarvitsen. Tällä hetkellä suosin Jumbon Prismaa.

Ensin otan kärryyn shampoot, hammastahnat yms. Ne eivät pilaannu, litisty pilalle tai kärsi muutenkaan ensin ostamisesta. Lisäksi ne ovat kaupassa lähellä sisääntuloa. Tosin, jos ostan vaatteita, käyn niitä katsomassa jo ennen hygieniatarvikkeita, koska silloin voi tyhjän kärryn jättää odottamaan sovituskopin ulkopuolelle. Mutta harvemmin ostan vaatteita. Sitten samasta syystä karkit, paperit, pesuaineet. Tämän jälkeen käyn vilkaisemassa lankaosastoa - jos olisi vaikka tarjouksia.

Nyt kierrän maitohyllylle, josta kuljen samaan aikaan kylmätiskit ja vieressä olevat kuiva-aineshyllyt. Järjestyksessä kaupan perältä kassoja kohden. Jos olen muistanut ottaa kylmäsäilytyspusseja mukaan, pakkaan kalat sinne. Lopuksi teet, kahvit ja leivät.

Jos olen Annikan kanssa ostoksilla emmekä ole syöneet mitään ennen ostoskierroksen aloittamista, pidämme tässä vaiheessa “kahvitauon”. Koska tässä välissä on kahvio.

Sitten valitsemme vihannekset ja hedelmät. Ihmiset joskus kummastelevat, kun tutkin jokaisen tomaatin erikseen. Mutta en halua ostaa sekundaa.

Viimeisenä haemme pakasteet - kalojen kanssa kylmäsäilytyspussiin.

Jos edellä menevä asiakas ei laita “seuraava asiakas”-kylttiä hihnalle, en minäkään sitä laita. Ei minua haittaa, jos hän haluaa maksaa ostokseni.

Laitan ostokset hihnalle alkaen kylmäsäilytyspussista ja sen jälkeen painavimmista tavaroista. Tarvittaessa viimeiseksi ostoskasseja. Kun olen saanut kaikki hihnalle, laitan “seuraava asiakas”-kyltin, jätän pankki-, kanta-asiakas- ja ajokortin kassalle ja menen pakkaamaan tavaroita. Jos on tosi tyhjää kaupassa, pakkaan suoraan kasseihin, mutta yleensä ladon tavarat takaisin kärryyn. Käyn maksamassa ja siirryn syrjemmälle.

Kasseihin pakkaaminen on tarkkaa puuhaa. Kylmäsäilytyspussit ovat käteviä niitä tavaroita varten, joiden täytyisi säilyä kylmänä. Jos niitä ei ole riittävästi, pakkaan kuitenkin kaikki jääkaappiin menevät tavarat samaan pussiin (helppo purkaa, kun ei tarvitse koko ajan aukoa ja sulkea jääkaappia). Pyrin pakkaamaan myöskin pesuaineet eri pussiin kuin esim. hedelmät (mistä sitä tietää, mitä aineksia sieltä pesuainepullosta loikkii…). Samalla tarkkailen pussien painoja, jotta niistä tulisi mahdollisimman saman painoisia.

Kuulostaako monimutkaiselta? Ei se oikeastaan ole sitä, kun sen on niin sisäistänyt. Muut tavat tuntuvat paljon hankalammilta!

ps. Minä olen myös messuilla se tyyppi, joka tutkii ensin messuosastojen pohjapiirustuksen, että osaa käyttää mahdollisimman järkeviä reittejä nähden kaiken mahdollisen ja kulkien kuitenkin lyhyimmän matkan.

« Prev