Tuazophia Marraskuu 4th, 2005
Yläasteen äidinkielenopettajani mielilauseita oli: “Lukemaan oppii lukemalla.” En koskaan käsittänyt mitä hän tuolla tarkoitti ennen kuin tajusin, että kaikki ihmiset eivät todellakaan lue eli vaikka osaa lukea, ei välttämättä kuitenkaan osaa lukea - kirjoja. En käsitä, miten joku ihminen ei lumoudu kirjojen maailmoista. Tosin yhtä vaikeaa on käsittää niitä, jotka lukevat vain tietokirjallisuutta. Kuitenkin suurin osa lukemattomista katselee elokuvia eli heillä täytyy olla jonkinlainen mielikuvitus. Sen toki ymmärrän, jos haluaisi lukea, mutta ei ehdi tai kykene, mutta että vapaasta tahdostaan… Osaisiko joku selittää tämän minulle?
Viimeisin lukemani kirja oli Roald Dahlin “Matilda”. Kirja on erittäin fiktiivinen lastenkirja tytöstä, jota voi pitää lapsinerona. Sen kieli oli mehevää ja reilut parisataa sivua (minulla oli kuvitettu LOISTO-pokkariversio) luki hetkessä. Mitään suuria ajatuksia tuosta ei jäänyt, mutta elämän hauskuuttajana se puolsi paikkaansa. Suosittelen!
Tuazophia Marraskuu 2nd, 2005
Tulipa mieleen, että voisin kehua loistavia nimikointilappuja. Tilasin valmiita nimikointilappuja Euroteam-nimiseltä yritykseltä. Meidän nauhamme ovat kudottuja (siis nimi on kudottu nauhaan eikä voi pesussa irrota) ja ilman liimapintaa (kokemukseni mukaan silitettävä liimapinta ei kovin hyvin pysy vaatteissa). Lapussa lukee Annikan nimi (musta teksti harmaalla pohjalla) ja söpöyden vuoksi lapussa on myös kukan kuva. Tilasin myös saman firman Taggiteja eli muovinastoja, jolla lapun voi kiinnittää vaatteeseen. Toki lapun voi kiinnittää ompelemallakin, mutta laiskalle ihmiselle Taggitit ovat omiaan. Käytän näitä lähinnä neulevaatteissa ja joissain sellaisissa muissa, joissa joko ei ole pesulappuja tai pesulaput ovat mustia eli niihin ei pysty kirjoittamaan lapsen nimeä. Olen näihin erittäin tyytyväinen ja varmasti tilaan myöhemmin lisää.
Jotkut käsityöläiset tilaavat noita lappuja ja merkitsevät niillä tuotteensa. Itse teen käsitöitä lähinnä omalle perheelle, joten tarvetta merkitsemiseen ei ole ollut, mutta ideana hyvä tämäkin.
ps. Tällaisia samoja nauhoja on ollut aika pitkään. Kun jokin aika sitten olin vanhempieni luona kylässä ja pengoin jotain kaapista, sieltä löytyi juuri samaa nauhaa, jossa valkoisella pohjalla luki sinisellä tekstillä Haimilahti. Harmi, ettei ole sama sukunimi enää, olisi muuten voinut hyödyntää nuo vanhat nauhat! 
Tuazophia Marraskuu 2nd, 2005
Vein nyt aamulla paperinipun Interpedialle. Uusi toimisto sijaitsee Helsingissä, Itä-Pasilassa kamalan rumassa, vihreässä, kaakelipintaisessa talossa, 8. krs. Seikkailin ensin hieman pitkin taloa, kun en löytänyt toimistoa (ovessa ei lue mitään), mutta löytyihän se lopulta. Sinne sitten luovutin nipun, joka käsitti paitsi alkuperäiset dokumentit, myös kahdet kopiot niistä ja kaksi kahdeksan kuvan valokuvasarjaa sekä Artista ja minusta neljä passikuvaa kummastakin. Hurjaa! Jos paperit ovat kunnossa, ne lähtevät seuraavaksi Etiopian suurlähetystöön Tukholmaan. Se reissu kestänee kuukauden tai hieman alle ja seuraava etappi papereille on Addis Abeba, Etiopia. Vielä hurjempaa!
Vaikka hakumatkaan varmasti on vielä pitkälti yli vuosi, olemme joitain asioita jo valmiiksi miettineet sen matkan kannalta. Artti on jo ottanut ja minunkin pitäisi ottaa A- ja B-hepatiittirokoitus; otamme sen myös Annikalle, vaikkemme ole varmoja siitä, lähteekö Annika mukaan hakumatkalle (riippuu esimerkiksi sen hetkisestä tautitilanteesta Etiopiassa) - tuo rokotus on kuitenkin hyvä olla myös lomamatkalla Sri Lankaan. Samoin seurailemme muiden Etiopiasta adoptoivien kertomuksia omista hakumatkoistaan, lentojen hintoja, tietoja Etiopialaisista hotelleista yms. Harrastus tämäkin.
