Tuazophia Lokakuu 31st, 2006
Koska emme voi Lassin kotiin tulon nopeuttamiseksi tehdä mitään, pitää kaikki tarmo purkaa johonkin.
Vaikka shoppailu ei olekaan lempiharrastuksiani, lapselle ostaminen on kivaa. Olemme ostaneet unilelun, soittorasian ja muutamia vaatteita. Vaatteiden ostossa hillitsee tosin hinta - en millään kykene maksamaan lapsen trikoopaidasta 24,90! Laitoin tilaukseen myös Ergon ja muutaman vaipan. Toisaalta meillä tietysti on paljon Annikalta jääneitä tavaroita ja vaatteita, joten koko kauppaa ei tarvitse tyhjentää. Ja Lassin pituuskaan ei ole ihan täysin selvillä, joten pitää ostaa riittävän suurta, että varmasti mahtuu.
Toisaalta olen sitten kotona järjestellyt paikkoja hiki hatussa niin, että löytyisi tilaa Lassin tavaroille. Makuuhuoneessa on nyt paikka sängylle - joskin voi hyvin olla, että pikkuherra tulee minun viereeni nukkumaan. Sänkykin on, mutta patja pitää vielä ostaa. Vaatehuoneessa on hyllytilaa ja paikka tuttipulloille on raivattu.
Tänään käyn Kelassa viemässä adoptiokorvaus- ja äitiysavustushakemukset. Otamme äitiysavustuksen rahana, koska meillä on vielä Annikan vanhat toppavaatteet ja makuupussi (+ toinen kirppikseltä ostettu pussi) sekä kynsisakset, pyyhe ja monia vaatteitakin. Eikä Lassille ne pienimmät vaatteet enää menisikään.
Mitähän sitä vielä voisi tehdä?
Tuazophia Lokakuu 29th, 2006
Otin osaa Puikoissa-blogin arvontaan ja voitin! Ylläripaketti oli juuttunut postiin suuren kokonsa vuoksi, mutta sain sen kyllä jo viikolla postista.
Heti ensivilkaisu oli miellyttävä. Paketti oli pakattu söpöön, talviseen paperipussiin. Pussin avaaminen oli haaste sinänsä, koska en uskaltanut leikata kovin nopeasti, ettei sisältö vain vaurioituisi. Kun lopulta sain nyherrettyä teipit poikki, paljastui sisältö tosi muhkeaksi! Kaunis kortti toivotteli onnea ja suklaapaketti piti tietysti avata jo muuhun sisältöön tutustuttaessa (eihän huomaa kuvasta, että levy on tarkoituksella piilotettu!). Tyttö heti huomasi, että hänelle oli lähetetty tikkareita. Ja sitten pääasiaan: kolme kerää lankaa.
Kaksi kerää on kauniin punaista ja pehmeää merinovillaa. Olen tullut siihen tulokseen, että pidän pehmeistä langoista ja tämä on juuri sellaista. Väri tuo mieleen joulun. Ihanaa!
Yksi kerä on Portofino Soufflé -lankaa. Puuvillaa, akryyliä ja polyamidia. Vaikken itse pidäkään erityisesti pinkistä, olisittepa nähneet Annikan onnellisen ilmeen: “Vaaleanpunaista!” Ja niin päättyi äidin valta vaatteiden värin suhteen… 
Taidan tehdä kaulaliinan, niin pääsee tyttö ihailemaan vaaleanpunaista asustettaan. Ainoaa sellaista. 
Suurkiitos Jennylle!
***
Sitten toiseen tapaukseen.
Tulin perjantaina junalla Helsingin keskustasta Kannelmäkeen. Kaivoin neuleen esille ja aloin neuloa ApuPupun jalkaa. Taisi olla Pasilan kohdalla, kun joku kysyi: “Teetkö pupua?” Nostin katseeni ja siinä tosiaan istui joku rouva (tahi neiti) ja aloimme jutella pupuista. Oma pupuni oli toinen versio ja teen sen pyörönä paita-osaa lukuun ottamatta. Käytän ainakin tässä lankana Tovea, Woolia ja Floricaa. Hän oli tehnyt jo useampia pupuja. Tosi hauskaa tuollainen.
Tulkaa kaikki muutkin juttelemaan minulle, jos tunnistatte!
Tuazophia Lokakuu 26th, 2006
Kotona odotti tänään paketti, josta minua oli jo varoiteltu. Ja kyllä kannati odottaa! Paketin sisältö oli varsin muhkea:
Tahtoisin
Sinulle lahjoittaa
pienen onnen hetken.
Auringon valoa elämään ja
iloisen päivän retken.
- Paula Tarvainen -
- Kolme vyyhtiä luonnonvalkoista, (kuulemma) kokeiluerälankaa (ehkä) silkkivillaa. En osaa sanoa määrää, mutta ehkä n. 50g/vyyhti.
- Neljä pussia Kool-Aidia eli mehujuomajauhetta, jolla voi värjätä lankaa. Löysin värikartan netistä ja nuo neljä sinertävää pussia näyttäisivät olevan jonkinlaisia turkoosinsinisiä sävyjä (värikartan alareunan 2., 3. ja 4. kerä). Ja neljäs on ylärivin viimeinen. Olen suunnitellut raitojen värjäystä beigeen Sandnes Fritidsgarniin. Turkoosit ovat ehkä liian saman värisiä erottuakseen? Minkäkäköhän väristä tulisi turkoosin ja punaisen yhdistelmästä - siis jauheena sekoitetusta? En nimittäin haluaisi turkoosi-vaaleanpunaraitaa. Vaikka kyllähän tuo tummempi lanka tietysti tummentaa värisävyä. Toisaalta tuo punertava Watermelon Cherry tuoksuu niin hyvältä, että voisin sen ehkä juodakin…
- Lisäksi aivan valtavan, mahtavan, pehmeän, loistavan ihanaa Alpaca Dropsia! Yritin kuvata kauniin sävyn tuohon pienempään kuvaan, mutta ei sekään ole täysin oikein. Nyt kun vaan keksisin, mihin tuon raaskii käyttää!
Suuri kiitos! Kotona odotti myös kortti isokokoisesta kirjeestä, joka ei ole mahtunut postiluukusta. Minulla on arvaus sen sisällöstä, mutta siitä sitten myöhemmin…
Kiitos myös kaikille nimeämisestä onnitelleille. Vein tänään hyväksymislapun Interpedialle ja kerroin myös töissä nimeämisestä. Huomenna olisi tarkoitus käydä kyselemässä lopuista rokotuksista, vauvan vaatteita pitäisi kaivaa kätköistä… Tekemistä riittää. Ja koko ajan täytyy tietysti ajatella Lassia. Annikakin kysyi taas, milloin mennään hakemaan pikkuveljeä.
Tuazophia Lokakuu 26th, 2006
Tiistaina klo 15.40 puhelimeni soi. Onneksi oli töissä rauhallisempi hetki ja pääsin vastaamaan: “Tässä on X, Interpedialta. Mulla olisi hyviä uutisia.” :O Toisaalta kuvittelin olevani ihan rauhallinen, mutta kyllä puhelun jälkeen jalat tärisivät.
Meillä on poika, Lassi. Lassi on puolivuotias (10.4.2006) ja pääsemme häntä hakemaan kotiin kaiketi jo ennen joulua. Kesäkuun alussa pikkuherra on ollut 56 cm ja 5 kiloa, mutta sehän ei kerro tämän hetken tilanteesta mitään - saanemme tarkempia mittoja lähempänä matkaa.
Lisätietopaperit oli lähetetty meille jo ennen puhelua, joten niitä ei voinut enää lähteä hakemaan, mutta toisaalta kellokin oli niin paljon, että ei ehkä olisi ehdittykään hakea. Ne tulivat eilen. Valokuvassa ei näy koko kasvoja (Lassi pötköttää sängyllä), mutta se mitä näkyy on tarkkaan tutkittu. Suloinen poika!
Annikalle kerroimme asiasta heti. Ihan täysin asia ei tainnut varsinkaan aluksi mennä perille, mutta valokuvan tultua ehkä hieman paremmin. Soitimme ja tekstailimme myös sukulaisia ja ystäviä läpi. Koska nimeämisiä oli taas tullut neljä kerralla, soittelimme myös hakujonossa olleen ystäväni kanssa ja heillekin oli tullut nimeäminen. Tiedämme myös kolmannen perheen, jolle tuli lapsi - neljännestä ei ole vielä mitään käsitystä. Hauskaa, että pääsemme todennäköisesti samoihin aikoihin matkaan!
Nyt päässä surisee vaan kaikenlaisia käytännön asioita. Miten Lassi voi? Kuinka paljon pitää hankkia vaatteita ja millaisia? Mitä muuta pitäisi ostaa? Milloin ja millä pääsemme matkaan? Millaiseksi Etiopian turvallisuustilanne on kehittymässä? Mihin hotelliin menemme? Hyväksyykö Lassi meidät pian vai tuleeko alusta vaikea?
Kummasti hymyilyttää koko ajan.
Tuazophia Lokakuu 24th, 2006
Töissä lapset pistivät erästä suomalaista kappaletta uusiksi:
Taivas lyö tulta yläpuolellamme,
kaikuu kallioilla ääni totuuden.
Pieni paha noita on aina suojanamme.
Traa-la-lal-lal-lal-lal-lal-lal-lal-lal-laa.
