Tuazophia Tammikuu 30th, 2007
Arvatkaapa mitä eläimiä Annikan piirustuksessa on! Annika ei piirtänyt ollenkaan pääjalkaisia vaan siirtyi suoraan abstrakteista värisekasotkuista yksityiskohtiin (ihmisissä navat on tosi tärkeitä!).
*
Olen siis edelleen täällä ja kaikki on hyvin, vaikken ole bloggaillutkaan. Ja jos olet kirjoittanut minulle sähköpostia, olen varmaankin lukenut sen, mutta vastaamiseen ei sitten olekaan ollut heti aikaa - tai heti seuraavalla viikollakaan… Syitä hiljaisuuteen on useita. Esimerkiksi:
- vapaa-aikaa (ilman lapsia) ei ole liiemmin
- meillä on vain Artin työtietokone joten se vähentää vapaahetkien hyödyntämismahdollisuuksia
- nukun mieluummin öisin kuin kirjoittelen blogiin
- käytän kaiken blogiin kirjoittamani ajan tuon hakumatkakertomuksen väsäämiseen. Se on siis tulossa, mutta on niin laaja, että aikaa menee.
Tilanne kuitenkin paranee, koska Annika aloittaa kuun alusta taas päiväkodissa ja olemme hankkimassa toimivaa tietokonetta kotiinkin. 
Jos täällä on sillä välin haamupäivityksiä, älkää hermostuko: Artti hioo blogiani toimivammiksi.
*
Tässä on viimein kuva salaisen ystäväni lokakuun paketin CoolAideilla värjäämästäni Fritidsgarnista neulomistani villahousuista (ah, tätä kaunista ja yksinkertaista suomen kieltä!). Alkuperäinen lanka siis oli tumman beige ja käytin 100g värjäämiseen neljä pussia CoolAidia. Osa on värjätty pitkä pätkä turkoosiksi, osa (lahkeissa) pätkävärjätty. Käytin vain turkooseja värejä housuihin - yksi pussi CoolAidia oli punertavaa ja siitä tuli kai lähinnä viininpunaista tuon langan kanssa.
Kuvassa näkyy myös Lassin nykyinen ruokavalio. Siis, että kaikki kelpaa suuhun laitettavaksi. 
Tuazophia Tammikuu 12th, 2007
Olemme olleet yhdessä jo kuukauden! Uusia juttuja on tullut tosi paljon; tässä muutamia:
Lassilla on nyt jo viisi hammasta: alhaalla kolme ja ylhäällä kaksi. Sitä myöten syömiseen on tullut uusia ulottuvuuksia, kun esim. näkkäristä voi oikeasti nakertaa palasia.
Ryömiminen sujuu jo melkoisella vauhdilla. Aluksi pelkillä käsillä eteenpäin kiskomiseen on tullut nyt jalatkin mukaan.
Ryömimisen myötä Lassi on myös oppinut leikkimään enemmän lattialla. Syli on kyllä edelleen ihan paras paikka, mutta pirteänä ja muutenkin hyvinvoivana Lassi jaksaa pitkäänkin tutkia leluja lattialla.
Lassi myöskin rakastaa kylpemistä! Hauskinta se on samassa ammeessa isosiskon kanssa. Kun Annika menee kylpyyn, Lassi alkaa hihkua ja sätkiä jaloillaan - ihan vaan vihjeeksi, että mukaan pitäisi päästä. Aluksi Lassi piti enemmän suihkusta.
Ruoka maistuu edelleen hyvin, samoin maito. Hedelmäsoseitakin on alkanut mennä puuron seassa, mutta pelkästään tarjottuna ovat usein edelleen aika yök!
Sen sijaan nukkuminen on edelleen hankalaa. Nukahtaminen ja herääminen ovat molemmat vaikeita ja yölläkin kolmen tunnin unipätkä on jo pitkä - yleensä puolentoista tunnin välein tulee jonkinlaista aikamerkkiä. Olen nyt antanut yöunilla neljä kertaa maitoa (klo noin 20.15, 24., 3. ja 6.) ja muut kerrat silittelen uneen. Unesta herätään aina itkuun ja jos ei pääse heti syliin hetkeksi, itku muuttuu hysteeriseksi. Mutta jos puolen vuoden päästä…
Tuazophia Tammikuu 8th, 2007
Sunnuntain Turun Sanomien sunnuntailiitteessä on luettavissa useampikin juttu Etiopiasta ja adoptiosta. Jutut on kirjoittanut samaan aikaan meidän kanssamme Etiopiassa ollut Turun Sanomien toimittaja Eva Latvakangas.
Tuazophia Tammikuu 5th, 2007
Lassi kävi tänään neuvolassa (Martinlaakson neuvola, Kivimäen koulu). Tätä voisi kai pitää 9kk-neuvolana, kun pikkuherra täyttää sen 9 kk muutaman päivän päästä. Tämä oli tällainen hieman aloitusneuvolakäynti, kun neuvolatädillä ei ole kokemusta adoptiolapsista aiemmin ja muutenkin piti kaiken maailman lippulappusia vaihdella ja täytellä.
Lassi on joissain asioissa ihan suomalaisissa keskiarvoissa tai jopa edellä keskiarvoa. Herra vetää itsensä seisomaan ja jopa yrittää kävellä vähän puita pitkin (tosin pitää olla vahtimassa itse takana, koska mätkähtää helposti alas tai kaatuu muuten). Istuu myös tukevasti ja suojaheijasteet ovat hyvät sekä nousee välillä itse istumaan (joko pitää kiinni jostain tai peruuttaa itsensä istumaan). Ei kuitenkaan ryömi (paitsi siis taaksepäin, kun yrittää eteenpäin), käänny sen enempää mahalta selälleen kuin toisinpäinkään, eikä konttaa. Pinsettiote on heikko, mutta on kuitenkin. Jokeltelua on paljon, samoin kaikkea pärinää, kiljuntaa yms. Hampaita on neljä. Rokotuksia on saanut joitain enemmän kuin Suomessa tämän ikäiset, joitain vähemmän - rokotusohjelma pitääkin nyt räätälöidä yksilöllisesti.
Mitat ovat jossain miinuskäyrästöllä, pituus vähemmän, suhteellinen paino enemmän. Pituus siis 70,5 cm ja paino 7640 g sekä pään ympärys 45,2 cm (Annika, joka taas on ollut iso vauva, oli saman pituinen reilu viisikuisena, painoinen vajaa kolmekuisena! ja pään ympärys oli sama reilu puolivuotiaana). Varsinainen kirppu tuo häiskä siis! Veikkaisin kuitenkin, että paino oli varmaan alle seitsemän kiloa, kun hänet saimme eli eiköhän tuo tuosta kasva edelleen suhteessa melko reippaasti.
Tarpeelliset tutkimukset saamme varmaankin otettua ensi viikolla (vasta!) ja tulokset sitten kuun lopussa, jos ei niistä aiemmin näy jotain hälyyttävää. Meillä on siis seuraava neuvola (lääkäri) 31.1. Näitä kun ei voi nyt hoitaa ihan normaalimenettelyn mukaisesti. Myös suuhygienistille pitäisi varata aika.
ps. Eilen Lassi sai suomen kansalaisuuden! Sekä sosiaaliturvatunnuksen, jota ilman noita tutkimuksia ei Vantaalla tehdä.
Arvatkaapa mitä eläimiä Annikan piirustuksessa on! Annika ei piirtänyt ollenkaan pääjalkaisia vaan siirtyi suoraan abstrakteista värisekasotkuista yksityiskohtiin (ihmisissä navat on tosi tärkeitä!).
*