Archive for Toukokuu, 2007

Olen hidas neuloja

Tuazophia Toukokuu 26th, 2007

Toisia neuleblogeja lukiessa tulee sellainen tunne, että kaikki muut neulovat villapaidan parissa viikossa ja sukat yhdessä illassa. No, eivät varmaan ihan kaikki, mutta monet kuitenkin. Minä en!

Itselläni menee yhdessä vaivaisessa kolmiohuivissa kuukausi ja villapaitaa teen lapsellekin vähintään saman ajan. Neulonko silmukat hitaasti? Teenkö työtä harvoin (vaikka omasta mielestäni neulon lähes koko ajan)? Joskus tietenkin neulon useampaa työtä samaan aikaan tai jätän yhden neuleen odottamaan ja teen toisen siinä välissä - kaikkea tämäkään ei kuitenkaan selitä. Ei taida myöskään olla sellaista työtä, etten joutuisi purkamaan ja neulomaan samaa kohtaa uudelleen. Televisiota katsellessa tai lukiessa tulee neulottua, mutta hidastaako oheistoiminta neuleen etenemistä? Taitaa olla näiden yhteissummaa tuo hitaus.

Olisi tietysti kiva esitellä uusia neuleita vähän väliä, mutta kun ei niitä siis täällä noin vaan valmistu… Nytkin voisin sanoa, että Ruska-huivi on 2/3 valmis, mutta mitäs iloa siitä on kenellekään? Varsinkaan, kun valmistumista ei ole ihan lähipäivinä luvassa. Kerroksella on nyt reilu 300 silmukkaa ja joka toisella kerroksella tulee aina 4 s lisää. Vaikka osaan mallikerran jo ulkoa, tuo kerroksen pituus pitää huolen siitä, ettei neule etene turhan nopeasti. Eli kyllä tämäkin vielä kestää.

Mutta toisaalta - eihän neulomisharrastuksen ideana ole tuottaa materiaalia blogiin, vaan nautin siitä ihan itsestään. Joten pitänee lakata ahdistumasta toisten vauhdista ja paarustaa omaa tahtia eteenpäin. Eikä tule niin kalliiksikaan, kun saa tuhottua vähemmän lankaa/vuosi… ;)

Pakettivaihto

Tuazophia Toukokuu 18th, 2007

Osallistuin KaSil´s-blogista pakettivaihtoon, jossa ideana oli koota paketti, jonka väreinä oma ja vastaanottajan lempiväri (myönnän vastaanottajan paketista tulleen melko sinivoittoisen, mutta kun se on myös omia suosikkivärejäni, niin mukavia juttuja löytyi sinisenä helposti). Pakettiin tuli laittaa 10 esinettä, joista osan piti olla ostettuja (arvo 10 euroa) ja osan itse tehtyjä. Laittamaani pakettiin (ylempi kuva) pistin itse virkkaamani pussukan ja “ystävänauha-tyyliin” punomani kirjanmerkin, joitain minulla jo olleita tavaroita (Nalle Puh-tarroja, piipunrasseja, lankaa) ja ostin korttipaketin, kaksi korttia, paketin papereita, maskottikynän ja askartelulehden (siluettikuvia).

Itselleni sain paketin (punaista ja vihreää) tänään. Paketti olisi jaettu kotiin, jos olisin ollut kotona, mutta nyt jouduin hakemaan sen postista, kun ei mahtunut postiluukusta*. Nyt joudutte kuvittelemaan kaiken tämän ihanan, kun kamera ei edelleenkään toimi: Arkillinen ruusu-kuvioista kuultopaperia, vihreitä happamia irtokarkkeja, punainen paksusta huopanarusta punottu pannunalunen, samanlaista huopanarua vihreänä (eli ei kun punomaan?), kerä viininpunaista Schoeller Esslinger Bison -lankaa (uusi lankatuttavuus! 80% akryylia, 20% villaa), arkki vaaleanpunaista paksua huopalevyä (Annikasta tämä oli tosi ihanaa), punaista ohutta metallilankaa, vihreitä 6 mm lasihelmiä (ihania!), puolikas arkki ruohonvihreää paksua huopalevyä ja viimeisenä paras: huovasta tehty vihreä avaimenvartijakissa (siis sellainen, jossa on avainlenksu johon avaimet kiinnitetään ja sen jälkeen ne voi vetää kissan sisälle piiloon. Todella mahtava paketti, SUURI KIITOS!

*Pakettia oli ehkä yritetty tunkea postiluukusta, koska se oli revennyt. Oli oikeastaan ihme, etteivät nuo pienemmät tavarat olleet pudonneet sen sisältä, koska reikä oli halkaisijaltaan n. 5 cm! Ihan kiva, että postinjakaja ajatteli, ettei minun tarvitse hakea sitä postista asti (meidän kaupunginosassamme ei ole tällä hetkellä postia lainkaan), mutta näkihän sen nyt päältä, ettei se ikinä tule mahtumaan…

“Vauva” osaa kävellä!

Tuazophia Toukokuu 8th, 2007

Lassi oppi sunnuntaina kävelemään. Eikä siis mitenkään tavallisesti, että askel ja sitten myöhemmin toinen, vaan käveli heti ensi kerralla neljä askelta ja sunnuntain aikana meidän olohuoneesta eteiseen n. 7 m. Eilen Lassi käveli jo ilman, että olisi tarvinnut asettaa kävelemään eli päästi irti esim. pöydästä ja alkoi taapertaa. Tänään pikkuherra alkoi jo kanniskella kevyitä esineitä kävellessään. Pyllähdyksiä tietysti tulee vielä usein, mutta onneksi harvemmin muutoin kuin pepulleen. Yksivuotiashan ei enää olekaan mikään vauva, mutta nyt sen huomaa selvästi, että taaperohan tuo. Kameramme (tai muistikortti?) lakkasi juuri sopivasti toimimasta, joten ei kuvaa, mutta on metkan näköistä, kun Lassi töpsöttää menemään. :)

Puhetta - joko sanan yrityksiä tai ihan vaan jokeltelua - on myös viime päivinä tullut enemmän. Suosikkeja (myös leluina) ovat “eppa”, “brrrr” sekä “bää” ja vähän väliä pitäisi paidan alta etsiä “apa” tai “äiti apa”.

Jonkinlaista oman tahdon etsimistäkin on havaittavissa. Kun jostain asiasta kielletään, saattaa Lassi loukkaantua suunnattomasti ja huutaa kovaa, joskin onneksi lyhyen aikaa. Jos kädessä on joku lelu, se saattaa lentää tiehensä ja sitten itkettää vielä enemmän, kun ei ole leluakaan… Toisaalta Lassi on alkanut paijailla ja menee esim. Annikaa halaamaan vaikka kesken leikin.