Archive for the 'Harrastuksia' Category
Eppi puuhaa
Tuazophia Tammikuu 3rd, 2010
Hiukan tarinointia Epistä. Kuvissa tänään siivottu häkki, 10 minuutin aikana hamstratut ruoat ja kulmatason alla kulkeva reitistö erilaisine tasoineen.
Eppi on ollut meillä nyt neljä kuukautta ja on noin 7,5 kuukautta vanha. Luonteeltaan se on tosi kiltti, eikä ole purrut meitä kertaakaan, vaikka ei esimerkiksi pidä hampaiden tutkimisesta lainkaan (hamsterin hampaita pitää tutkia, jotta näkee, että ne eivät kasva liian pitkiksi tai vinoon, jolloin voi tulla ongelmia). Erityisen seurallinen tapaus Eppi ei ole, vaikka kiipeileekin vapaana ollessa lattialla makaavien lasten päällä, mutta sitäkin uteliaampi ja vapaana ollessaan myös hyvin vilkas.
Häkissä Eppi tykkää kuljetella ruokaa (siirtää esimerkiksi aina siemenkupista kaikki ruoat paremmaksi katsomaansa paikkaan – kuvan varaston keräämiseen meni tosiaan vain 10 min), juoksennella tunneleissa ja sisustaa kämppää uusiksi. Se juoksee myös jonkin verran juoksupyörässä ja lisävirikkeinä sillä on monenlaisia tasoratkaisuja, joilla se kiipeilee ketterästi. Aiemmin Eppi kiipeili myös häkin kaltereissa, mutta se on jäänyt pois lähes kokonaan.
Herkkuruokia ovat hunajapisaralla maustettu puuro, keitetty pasta, päärynä ja erilaiset pähkinät. Jogurttia ja kissanruokaa, mutta raejuustoa ja kalaa se syö kyllä (tärkeitä proteiinilähteitä!). Kuivattu täysjyväleipä on namia (ja tekee hyvää hampaille!) ja hyvin maistuivat myös joululahjaksi saadut kuivatut maissintähkät, jotka mikrossa poksautellaan popcorniksi. Eppi syö myös silloin tällöin koiran pikkuruista “hammasharjaa”, kuivattuja viljantähkiä ja availee mielellään maapähkinöitä, mutta saksanpähkinät pitää avata ainakin osittain ennen kuin se viitsii yrittää niiden kimppuun käymistä.
Jokaviikkoisen siivouksen jälkeen Eppi perustaa pesän aina uuteen paikkaan. Milloin se nukkuu ihan oikeasti pesäksi tarkoitetussa puisessa mökissä, milloin pahvilaatikossa, pahviputkessa tai jonnekin kulmaan tunkemassaan purukasassa. Aina se kuitenkin repii pesään vessapaperia (kuvissa näkyy vielä niin uusi sisustus, että paperia on parissa paikassa ihan sellaisenaan) ja kantaa sinne ruokaa. Kun se menee pesäänsä, se tukkii tarkasti pesän suuaukon, ettei mikään peto vain löydä sitä pesästä…
Eppi on oikein mukava lemmikki, joka ei vaadi paljon, mutta jonka touhuja on hauska seurailla. Harmillisinta on silloin, kun se heräilee vasta puolen yön maissa, mutta ainakin lapsista hauskinta on joskus, kun se löytyy päivällä kököttämässä häkin kulmatasolla ja seurailemasta lasten puuhia.
Sny joulukuu
Tuazophia Joulukuu 21st, 2009
Piti laittaa tästä viestiä jo viikonloppuna, mutta olen mystisesti kadottanut kameran. Se on varmaan jossain laukussa, kun vaan löytäisi sen oikean laukun… Joten kuvatonta nyt ja päivitystä joskus myöhemmin.
Sinänsä päivitystä tulee joka tapauksessa myöhemmin, että olen tosi reipas ja avaan itse paketin vasta myöhemmin. Se on kyllä tosi houkutteleva tuossa kuusen alla, mutta maltan mieleni. Joulun jälkeen siis kuvallista postausta vielä lahjan sisällöstä.
Koska tämä oli syksyn SNY-vaihdon viimeinen paketti, mukana tulleessa kortissa paljastui ystäväni. Hänet löydätte Orvokin puuhailut -blogista. Arvasin hänen olevan ystäväni, koska seurasin kaikkia vaihdossa olleita blogeja ja yhdistin saamieni korttien kirjoitustyylin ja blogin kirjoitukset toisiinsa!
Suuren suuret kiitokset Orvokille! Kaikki paketit ovat olleet aivan ihania. 
EDIT 25.12.:
Tässä kuva SNY:n joulupaketista (kortti on tuolla joulutervehdyksen joulukorttiseinällä – vasemmalla toiseksi alin). Sisällössä pojan sijaan vielä muutama pyyhekumi, jotka jäivät malttamattoman käden alle… 
Siis, kaksi jättilyijykynää, neljä pyyhekumia, Hello Kitty -kiiltokuvia (Kitty on muuten myös minun suuri suosikkini!), dinosaurustarroja (sellaisia, jotka liikkuvat, kun kuvaa kääntää), sekä lankaa. Eikä mitä tahansa lankaa, vaan unelmanpehmeää (50% baby alpakka, 50% silkki), käsin maalattua teeteen Aureaa! Aivan uusi, ihastuttava tuttavuus. Täytyy katsoa, mitä noin ihanasta langasta tekisi; tyynyliina voisi olla sopiva, jotta voisi aina halailla lankaa… 
Kiitos vielä kerran!
Itse lähettelin paketteja Suomen itärajalle. Ensimmäisen paketin keräsin itse kasaan ja ystävä postitti. Toisen paketin lähetin Lankaluolan kautta (kortin kirjoitin itse ja postitin Lankaluolaan, jossa se sitten pakettiin liitettiin). Kolmannelle paketille meinasi käydä huonosti: Se meni vaihdon emolle eikä ystävälleni (Itellan sekoiluja), mutta emon ystävällisellä avustuksella tavoitti viimein oikean osoitteen. Neljännestä paketista ehkä tulee vielä kuva ystäväni sivulle – siihen tein koko syksyn ajan sukkia ja laitoin lempisuklaatani kyytipojaksi.
Nyt vaihto on ohi – kevään kierrokseen en osallistu, mutta katsotaan sitten taas joskus jatkossa.
Uusi paketti salaiselta ystävältä
Tuazophia Marraskuu 21st, 2009
Eilen hämmästyin kovasti, kun postilaatikosta löytyi jälleen paketti salaiselta ystävältä – vastahan sain edellisen esiteltyä. Sisällön nähtyäni minua nauratti kovasti. Edellisen paketin kohdalla hämmästelyni 3D-kortin kohdalla oli selvästi saanut aikaan reaktion ystävässäni ja…
Sain kaksi pakettia 3D-kuvia: Vasemman puoleisessa on lisäksi kolme arkkia eli yhteensä neljä arkillista (ja kuvia on 2/arkki eli = 8 kuvaa). Ja hämmästykseni oli suuri, kun tajusin, että nuo on valmiiksi lähes kokonaan leikattu irti ja ne piti vain pienellä napsautuksella ottaa arkista. 
Lisäksi toisessa paketissa oli tarratyynyjä, jolla osat liitetään yhteen eli pääsin heti kokeilemaan tekemistä. Aika hieno jääkarhukuva, vai mitä? Pitää nyt tässä kohdassa puolustautua sen verran, että olen ihan varma siitä, että olen nähnyt aiemmin vain sellaisia kuvia, joissa osat piti leikata irti, enkä ole sitten sen jälkeen tarkemmin tutkinutkaan näitä eli olen kai vain sattunut väärien kuvahyllyjen eteen…
Lisäksi paketissa oli kaksi joulukalenteria, jotka tekisi mieli pitää itse, vaikka varmaan ne oli lapsille tarkoitettu… Tuo savupiippujoulupukki on vaan niin vitsikäs! Eikä minulla ole vielä joulukalenteria… Mutta ehkä en kuitenkaan tarvitse kahta? Nykyajan lapset vaan tuppaavat olemaan niin vaativia joulukalenterien suhteen, että kuvakalenterit ohitetaan tosi nopeasti ja vain tavara-/karkkikalentereihin jaksetaan keskittyä. Tuntuu, että kuvakalenteri menee osittain hukkaan lapsilla… Toisaalta, minä en ole ehkä oikea ihminen puhumaan asiasta, kun pienenä aina kummitätini teki minule tavara-/karkkikalenterin eli minut itseni oli kyllä pilattu siinä asiassa ja silti olen pitänyt aina myös kuvakalentereista!
En tiedä, onko tämä joulukuun paketti hieman etuajassa vai pelkästään vastaus edellisen paketin pohdintoihini. Enköhän kuitenkin jonkinlaisen kirjeen ainakin vielä saa, koska tässä paketissa ei paljastunut ystäväni henkilöllisyyttä.
Suuri kiitos, ystäväni, tämä paketti oli superyllätys!
ps. Kaikki Berliinin suunnilla pyörivät, lukekaa myös edellisen postauksen mainostus Suomi-keskuksen myyjäisistä! Itse olen menossa sunnuntaina myymään tuonne ja toivomme tietysti mahdollisimman suurta asiakasmäärää.
Marraskuun paketti
Tuazophia Marraskuu 17th, 2009
Salaisen neuleystävän marraskuun paketin pakettikortti oli tullut jo perjantaina, mutta sairastapauksesta johtuen hain sen vasta eilen. Ja laiskuudesta johtuen postaus vasta tänään.
Paketti oli taas hienosti (ensin postipaketissa ja sitten) lahjapaperiin käärittynä. Kuvassahan ei näy ollenkaan, että avastin paketin oikeasti jo postissa ja kotona käärin sen uudelleen kuvaa varten? Annika meinasi, että jos se on hänelle, mutta lupasin lahjoittaa vain käärepaperin. Sekin kelpasi. Postipaketissa oli myös kortti, jossa ystäväni taas kertoi paketin sisällöstä. Kortti oli hauska 3D-kortti (oli kiva tutkailla, miten kuva rakentuu) ja taas varmastikin itse tehty. Vau! Olen joskus miettinyt, että voisi kokeilla 3D-korttien tekemistä, mutta sitten olen taas jättänyt ajatuksen, koska kaikkien noiden osien leikkaamiseen menisi ikuisuus!
Itse paketista löytyi kaksi paksua huopaa olevaa joulukoristetta. Liekö nämäkin itse tehty? Ainakin taitavat olla jollain stanssilla leikattuja, vai voiko noin sileää reunaa saada saksilla aikaiseksi? Ei kai? En minä ainakaan. Annikan mielestä kello oli hänen (Annikan koulussa ekaluokkalaiset ovat tähtiä) ja Lassi voi sitten olla poro. No, ainahan pikkusisarukset ovat leikeissä olleet koiria, joten miksei sitten porojakin.
Tämä “Jouluaiheisia piirroksia”-lehti oli ehkä paketin paras juttu! Vähän ideoita ja tosi paljon jouluisia kuvia. Paperi on hieman kuultopaperimaista, joten tuosta voi tehdä ikkunakoristeitakin. Ihana! Varmasti tulee käyttöön meidän jouluaskarteluissa: suunnittelin jo pakettikortteja noista kuvista. En ole tällaista lehteä missään nähnyt ja kannessa lukikin “Erikoinen lehti-idea”. Hassua oli viimeisen sivun kuva, jossa oli pakettikortti “für Leo” eli saksaksi “Leolle”. Askartelulehdet on kyllä tosi kivoja ja niitä usein selaan kaupassa (täällä on ihan luvallista lukea lehtiä kaupoissa ja kirjoja kirjakaupoissa, kunhan ei ruttaa/sotke), mutta ei ole tullut ostettua.
Toinen lehti menikin jo tosi kauas omalta mukavuusalueeltani (ei siis yhtään haittaa, ei ollenkaan, vaan todella tervetullutta vaihtelua!): “Jouluisia virkkausohjeita”-lehti. Muutama liinamalli on tosi kaunis, mutta ennen kaikkea ihastuin virkattaviin kuusenkoristeisiin! Tälle joululle en ehdi niitä tehdä, mutta ensi vuotta varten voisi suunnitella projektia. Mieletöntä! Tajusin myös, etten ole koskaan oppinut oikeasti tekemään erilaisia pylväitä, piilosilmukoita tms., joten pitänee nekin kerrata jostain netistä. Ei nimittäin viitsi alkaa mitään oikeasti isoa tekemään niin, että osaa suunnilleen tehdä jotain. Ei kun opiskelemaan siis. Mitä aivojumppaa!
Noin virkkausta ajatellen (selvästikin) paketissa oli mukana myös lankaa. Yksi kerä tosi ohutta Virkkauslankaa (100% merseroitua puuvillaa). Vaikka Mummi olisi kyllä pitänyt tuota aika paksuna; hän kun virkkasi melkein ompelulangan paksuisesta langasta nenäliinojen reunapitsejä. Mutta minun mielestäni ohutta. Väri on oikein jouluinen ja ehkä tätä voisi niihin joulukoristeisiin käyttääkin. Tai sitten johonkin ihan muuhun. Kaksi kerää Tennesseetä (100% merseroitua puuvillaa tämäkin). Kuvassa lanka näyttää vaaleansiniseltä, mutta luonnossa on aavistuksen hohtava vaalean harmaa (hohtavuus kai tulee merseroinnista?). Tästä aloitin harjoituksen vuoksi virkkaamaan yhtä lehden mallia, joka tosin on paljon ohuemmalle langalle tarkoitettu, mutta ei se mitään, ihan hyvin näyttää tuostakin syntyvän. Jos oikein hyvin onnistuu ja saan valmista aikaiseksi, voisin tehdä tuosta vaikka joululahjan.
Ihana paketti taas, kiitos! Mielenkiinnolla odottelen ensi kuuta ja ystävän paljastumista. Minulla on pienoinen aavistus asiasta, ja on hauska nähdä, osuuko aavistukseni oikeaan…
