Archive for the 'Kestovaipat' Category

Kestositeitä

Tuazophia Helmikuu 15th, 2006

Nellyjen kuositOlen käyttänyt Annikan syntymän jälkeen kestositeitä. Minulla oli ensin (ja on ne varalla vieläkin) jotain sellaisia, joissa oli kosteussuojatasku, jonne imu pujotettiin (ehkä vanhoja Imse Vimsejä). Ei niissäkään vikaa ollut, mutta olivat melko tylsiä luonnonvalkoisia kangaspalasia. Sittemmin olen tilaillut Igu*Nellyjä ja ne ovat niin ihania, että tekaisin niistä iloksenne hauskan näyttelyn tuohon pyykkitelineelle. Nellyt ovat kauniita, pehmeitä ja toimivia siteitä; olen tyytyväinen. Paitsi, että kankainen side on mukavampi kuin paperinen (vaikka paperisessa kuinka olisi kankaan oloinen pinta) ja kauniimpi, uskon, että pesu- ja valmistuskuormituksenkin laskemisen jälkeen nämä ovat myös luontoystävällisempiä. Yleensä pesen siteet 60 asteessa ja kuivatan narulla (kuivuvat tosi nopeasti), mutta välillä pistän 90 asteen lakanapyykin joukkoon. Hyvin toimii! Jos kestoilu epäilyttää, kannattaa ensin tilata yksi side ja testata; minä suosittelen!

Sekalaista viime hetkellä

Tuazophia Joulukuu 29th, 2005

En tiedä, milloin ehdin seuraavan kerran päivittää blogia. Viimeistään tammikuun lopussa, mutta ehkä tällä välinkin ehdin jotain matkakuulumisia jostain laittaa. Riippuen siitä sun tästä. Mutta nyt viime hetken kokoomaviesti.

Blogini kävijöitä on tällä hetkellä (17.6.2005 alkaen) ollut uniikkeja 15692 ja ylipäänsä hittejä lähes 100 000. Tuo raja menee rikki tammikuun loppuun mennessä, joten jättäkää kävijät viestejä, niin arvon sitten tammikuun lopulla jotain kivaa. Jätättehän jonkinlaisia yhteystietoja viesteihinne (omien sivujen osoite, sähköposti tai muu).

Laitoin Rukalle toppapuvusta uuden viestin ja sieltä tuli viimein vastaus. Pahoittelivat, etteivät olleet vastanneet, mutta samassa hengenvedossa antoivat ymmärtää, että se oli vähän oma vikani, kun en soittanut. GRRRRR! Saan puvun tilalle uuden puvun tai muita Rukka-tuotteita. Eivät maksa rahoja takaisin, mutta voin esim. ottaa isomman toppapuvun. Mietityttää hieman, kun en millään viitsisi ensi talveksi ottaa riskiä, että haalari taas hajoaa. Mutta palaamme tähän asiaan Rukkan kanssa sitten matkan jälkeen.

Saimme tiedon, että adoptiopaperimme ovat lähteneet 16.12.2005 kohti Etiopiaa. Nyt sitten voikin alkaa jännäämään milloin lapsitieto tulee. Omalta osaltani ei tule pahempia ongelmia, tuli tieto sitten milloin vain (opiskelut on helppo jättää kesken ja jatkaa sitten joskus), mutta Artin tietysti pitää ennakkovaroittaa työnantajaa. Matkaan päässee viimeistään pari kuukautta nimeämisestä, mutta jäähän siihenkin vielä hieman varoaikaa.

Päädyin ottamaan käsityöksi mukaan Novita Kotiväestä virkattavan jakun. Palat minulla on jo koossa, mutta yhdistelemistä on vielä paljon. Laitoin käsityön matkatavaroihin, koska virkkuukoukku lasketaan aseeksi lentokoneeseen mennessä. Saa sitten nähdä paljonko tulee loppujen lopuksi tehtyä käsitöitä.

Annikalle joutuu vielä ottamaan muutamia vaippoja mukaan varuilta (lentokonetta, yötä ja muita pidempia vessattomia aikoja varten). Otan pari muotoon ommeltua froteevaippaa ja joitakin pötkövaippoja. Kuoreksi kahdet Nature Babies Classic -kuoret, jotka on helppo putsata huuhtelemalla. Vaipat valitsin sen mukaan, että ne on helppo kuivattaa ja pestä niin, etteivät mene pilalle. Kun Annika oli vauva, meillä oli Lankassa mukana sekä kertakäyttövaippoja (muutamia näytekappaleita yms) että pötkövaippoja, jotka ensin itse esipesin käsin ja sitten ne pystyi viemään hotellin pyykkitupaan. Kuorena oli silloinkin NBC-kuoria ja joitain muita saman tyyppisiä. Onneksi vaippoja nyt tarvitaan paljon vähemmän!

Hammaslääkäri väittää, että kaikkien hammasluu on samanlaista, mutta minulla tuntuu niin hampaat kuin paikat murenevan käsiin. Voisikohan joku osteoporoosi vaikuttaa? Tapaninpäivänä alkoi särkeä hammasta ja kun seuraavana päivänä menin hammaslääkäripäivystykseen, oli hampaasta paikka osin irti ja alla uusi reikä - ei kun juurihoitoon. Toisestakin hampaasta on paikka lohjennut osittain ja yhdessä hampaassa on reiän alku ja… Toisinaan sitä miettii, olisiko se nyt niin kamalaa, jos ei olisi hampaita lainkaan!

Kiitos kaikista joulutoivotuksista ja lahjoista. Olimme olleet kilttejä - Annika eritoten. Lapsen lahjana lelut, kirjat ja pelit on tosi kivoja (myös äidistä), mutta toisaalta sitten pitäisi saada joku urheiluhalli, kun pieni (tai ei niinkään pieni) lastenhuone täyttyy tavarasta. Vaatteetkin ovat kivoja (erityisesti äidistä), mutta kai se olisi lapsesta tylsää, jos lahjaksi tulisi vain hepeneitä. Molempi siis parempi!

Hyvää uutta vuotta lukijoilleni! Tavataan ensi vuonna!

Sisävaippoja

Tuazophia Lokakuu 25th, 2005

Meillä on käytetty vähän kaikenlaisia sisävaippoja (siis vaippa, joka vaatii päälleen jonkinlaisen kuorivaipan). Karkeasti ne voisi jakaa tyyppeihin muotoonommellut ja pötköt sekä lisäimut. Erilaisilla versioilla on erilaisia hyviä puolia ja siksi en noista tyypeistä pysty sanomaan, mikä olisi paras, mutta tässä mielipiteitäni (+ niiden kohdalla, joihin olen erityisen tyytyväinen; erityiset negatiiviset puolet yritän tuoda kuvauksessa esille). En myöskään kykene täysin erottamaan pötköjä ja lisäimuja toisistaan, koska oikeastaan kaikkia pötköjä on meillä käytetty lisäimuinakin, joten ovat hieman mielivaltaisessa järjestyksessä.

Tarkempia kuvauksia näistä löytyy esim. Kestovaippainfon sivuilta. Lähes kaikki lisäimut ja pötköt kuivuvat verrattaen nopeasti, joten maininta vain, jos kuivuivat mielestäni kauan.

Lisäimut ja pötköt:

Tots Bots -lisäimu fleecellä. Froteeta. Tätä meillä on käytetty toisen vaipan sisällä lisäimuna ja “kuivaliina”-osana, koska fleecepintaisena tämä tuntuu kuivalta märkänäkin. Ihan ok, ei mikään superimijä ja ilman kuivausrumpua piikikäs, jos ei käsittele mitenkään, mutta käyttökelpoinen.

Ella’s House hampputaittovaippa. Näitä on käytetty lisäimuina ja joskus harvoin esim. tuplaflanellin kanssa pötkönä. Ei ime mielestäni mitenkään erityisen paljon, mutta toisaalta on erittäin ohut eli ohuutensa nähden varmasti imukykyinen. On helppo pehmittää ilman kuivausrumpuakin.

Micro Insert. Pehmeä, mutta mikrokuituisena tätä ei valitettavasti voi pitää lapsen ihoa vasten (imee rasvaa ihosta). Täyttövaipassa mukavan pehmeä sisus, mutta koska ei ime mielestäni mitenkään erityisen paljon, tarvisee seurakseen esimerkiksi hamppua. Pehmeä myös narukuivattuna.

Igu*lee flanellineliö. Toimii lisäimuna tai hampun kanssa (nopeuttamassa imukykyä). Olen myös itse ommellut vanhasta paksusta flanellista saman tyyppisiä liinoja lisäimuiksi. On helppo pehmittää ilman kuivausrumpuakin.

Igu*lee tuplaflanellineliö. Imee nopeasti, mutta ei yhtä paljon kuin (tupla)hamppuneliö. On helppo pehmittää ilman kuivausrumpuakin. Vanhetessaan on hieman karheampi kuin aluksi.

Igu*lee (tupla)hamppuneliö. Imee paljon, mutta ei nopeasti. Kuivuu kauemmin kuin tuplaflanelli tai erikoisneliö. On helppo pehmittää ilman kuivausrumpuakin.

Igu*lee erikoisneliö. Teetin yhden tällaisen ja jos olisimme käyttäneet enemmän täyttövaippoja, näitä olisi varmasti mennyt enemmänkin. Tässä oli kerros flanellia ja kerros hamppua eli saavutettiin lähes yhtä suuri imukyky kuin hamppuneliöllä, mutta nopeammalla imulla. Ohut paketti ja oma suosikkini täyttövaippaan. On helppo pehmittää ilman kuivausrumpuakin. +

Lenya froteevaippa. Näitä ostin viisi, koska ajattelin tästä etelänmatkalle nopeasti kuivuvaa pötkövaippaa, mutta paketti oli mielestäni puolivuotiaalle älyttömän muhkea ja ei tullut käytettyä. Muut myin pois, mutta yksi on vaipanvaihtopisteen vieressä käsipyyhkeenä. Ainakin pyyhkeenä hyvin imevä ja pehmeähkö ilman kuivausrumpuakin. :)

BabyKicks Hemparoo® Fleece Topped Joey-Bunz. Hamppua. Näitä meillä on käytetty tosi paljon muotoon ommeltujen vaippojen lisäimuina. Oikeasti tämä kai on tarkoitettu ihan yksinään vaipaksi, mutta lisäimuna siis paljon imevä, joskaan ei nopeasti, mikä on hampun ominaisuus. Fleecepintaisena nämä toimivat myös kuivaliinana. Nyt vajaan kahden vuoden käytön jälkeen alimmainen hamppukangas on reikiintynyt (alkaen saumasta = ompeleesta), mutta koska hamppua on monta kerrosta, imukyky on edelleen hyvä ja fleece on vieläkin hyvässä kunnossa. Kuivuu pitkään. Joutuu hieman mätkimään, että tämän saa ilman kuivausrumpua pehmeäksi.

Muotoonommellut:

Tots Bots Rainbow Bots (koko 2). Froteeta. Tämä oli söpö vaippa, mutta mielestäni ei imukyvyltään mitenkään erikoinen. Kuivuu nopeasti eikä ole kovin piikkinen ilman kuivausrumpua. Aika pieniä kokoja. Tarrat jotenkin häiritsevän suuret.

Imse Vimse luomufroteevaippa (Organic Terry). Tätä minä en osannut käyttää ollenkaan (näitä meillä oli Annikan ollessa ihan pieni). Imukyky ei yksinään riittänyt lainkaan, vaippa ei kestänyt paikoillaan ja narukuivatuksessa tosi kova ja piikkinen. Kuivui melko nopeasti.

Kissaluvs Fitted Colours. (Oletettavasti froteeta sisältä) Pehmeä, nätti ja ohut. Matala malli = ei kyllä helposti vilku vaippakuoresta, mutta toisaalta tämä ei ole hyvä, jos lapsella on tapana tehdä löysää kakkaa… Imukyky melko vaatimaton. Kuivui nopeasti.

Igu*Lilly. Frotee. Nätti, ohut ja narukuivatuksessakin pehmeä. Näitä meillä tarkoituksella tilattiin niin, että päivällä voi käyttää yksinään (eli ei tarvitse niin kovin paljon imua), mutta toisaalta sisään voi yöksi pakata reilusti lisäimua. Kuivuu nopeasti. +

Igu*Mikro (modifoitu). Ulkopuoli ns. talvifroteeta. Muutoin sama kuin Igu*Lilly, mutta sisältä pintakuiva. +

Igu*Läppä. Froteeta. Kaunis, nopeasti kuivuva ja narukuivatuksessakin kohtuullisen pehmeä. Puolentoista vuoden käytön jälkeen läpän kankaat ovat jotenkin päässeet sisältä irti ja hieman kierossa (siis ulkopuolelta ompeleet kunnossa, mutta sisältä kankaat päässeet kiertymään), mutta eivät pahasti. Käytetään yövaippana hamppulisän kanssa.

Igu*Lee. Froteeta. Näitä ei enää valmistetakaan, mutta meillä on muutama ollut. Olivat hiukan liian paksuja meidän tarkoituksiimme (eli kuivuivat hitaasti), mutta muuten kuin paksuja Igu*Lillyjä.

Hilivinksis Oma (modifoitu). Froteeta. Meillä on näitä froteesisuksella ja yhdellä imukerroksella vähemmän, jotta toimisivat kuin Igu*Lilly. Näissä on lyhyet kiinnitysläpät (vaikka meillä on pidennetyt versiot) ja pyöreällä lapsella jäävät helposti lyhyiksi. Nättejä ovat kuin mitkä ja kuivuvat nopeasti.

Ella’s House Bum Hugger. Hamppua. Sisäpuolen fleece nyppyyntyi aika paljon ja hamppu tuli todella kovaksi ilman kuivausrumpua. Kuivuivat pitkään, mutta imivät kyllä sitten taas vastaavasti melko hyvin. Kuivapintainen.

Christine Bendel yövaippa. Flanellia. Imi huonosti ja lähti nopeasti kiertoon. Kuivui nopeasti ja narullakin käytettävän pehmeäksi.

Under The Nile. Froteeta. Kuminauhat kuoleentuivat todella nopeasti eikä imenyt mitenkään erityisen paljon. Ilman kuivausrumpua kuivui hieman piikikkääksi, mutta pehmeni helposti käsissä pyöritellen. Kuivui hitaasti.

Jos lukijoilla on mielipiteitä puoleen tai toiseen näistä vaipoista, niin tähän alle vaan kommenttia!

Lapsi lähti kotoa

Tuazophia Elokuu 29th, 2005

Hei hei äitiNyt on sitten symbioosiaika ohi Annikan kanssa ja lapseni on lähtenyt maailmalle. Noin se vaan vilkutti ja meni. No, ei sentään ihan, kyllä minä saatoin Annikan päiväkodille asti, mutta pihalla ei äitiä enää tarvittu, vaan kastelukannu oli paljon mielenkiintoisempi jopa tyhjänä. Ja hyvä niin.

En missään vaiheessa epäillyt, ettei Annika pärjäisi päiväkodissa. Neiti on vähän turhankin reipas (onneksi päiväkodilla on kaksinkertaisella lukolla varustetut portit karkailun estämiseksi!) ja fyysisestikään ei varmasti jää muiden alle kolmivuotiaiden jalkoihin. Tietysti tämä ei tarkoita sitä, etteikö äidin perään ehkä vielä jossain vaiheessa itkettäisi, mutta itkuhan ei kerro päiväkodissa pärjäämisestä.

Tänään Annika meni hoitoon kymmeneltä, kuten ainakin nyt alkusyksynä ma-, ke- ja to-aamuisin (ti ja pe klo 8.). Ehdimme syödä aamupalan kaikessa rauhassa eikä tarvinnut herätellä Annikaa ennen aikojaan. Ensimmäinen päivä oli tarkoituksella hyvin lyhyt ja päättyi lounaan jälkeen klo 12. Hyvin oli mennyt. Huomennakin tehdään samanlainen minipäivä, keskiviikkona olisi tarkoitus jo nukkua päiväkodilla ja to ja pe ovat sitten hoitopäivän mittaisia. Nyt alkusyksystä pääsen tiistaisin hakemaan Annikan jo klo 15., mutta muutoin päivät kestävät klo 17. asti. Perjantai on tosi pitkä päivä, mutta jos se tuntuu liian pitkältä, pitää keksiä siihen jotain muutosta. Haettaessa Annika huomasi, että äiti oli tullut, mutta ensin piti käydä pesemässä kädet ja vasta sitten tulla moikkaamaan eli ei selvästikään ollut kovin ikävä ehtinyt tulla.

Päiväkotiura tuo kaikenlaisia uusia juttuja elämään. Täytyy muistaa merkata vaatteet, pitää huolta vaipoista päiväkodilla (meillä on 8 Easy Fixiä, joilla olisi tarkoitus pärjätä), suunnitella kuka hakee Annikan poikkeuspäivinä jne. Ikävästi heti ensimmäisenä päivänä saimme lapun toiminnan kehittämispäivästä 16.9., jolloin päiväkoti on suljettu ja hoito pitää joko hoitaa itse (jolloin päivä on maksuton) tai Annika menee varahoitoon (vielä tuntemattomaan paikkaan). Mielellään en laittaisi heti uuteen paikkaan, mutta pitää nyt katsoa saammeko ketään tänne kotiin. Tylsää, että tuollainen järjestetään näin syksyllä, kun iso osa lapsista on juuri aloittanut.

Oikeastaan kuitenkin hämmästelin, miten helposti kaikki kävi. Itse olin kotona täysin rentona hoitopäivän ajan ja yhtään ei ole itkettänyt. Olen toisaalta jo kauan ennen Annikan syntymää päättänyt, että kun joskus jätän lapseni hoitoon, jätän hänet varmalla mielellä. Itse lapsia hoitaneena tiedän, että jos vanhemmat jättävät lapsensa epävarmoina hoitajalle, lapset kyllä vaistoavat tämän. Olivat vanhemmat sitten huolestuneita siitä, onko töihin lähtö oikea ratkaisu, siitä, onko hoitaja pätevä tai siitä, miten lapsi pärjää isommassa ryhmässä, niin lapsi tajuaa, että jotain on vialla ja protestoi. Ja pahimmassa tapauksessa vanhemmat jäävät itkevän lapsen kanssa pitkiksi ajoiksi istumaan päiväkodin eteiseen tms. ja lapsi itkee ja itkee. Sitä on kamala katsella, kun tietää, että itku ja paha mieli menevät nopeammin ohi, jos lähtötilanne on selkeä ja johdonmukainen. Tätä haluan välttää ja siksi päätin, että kun ratkaisu hoitoon lähdöstä on tehty, siitä on oltava varma. Päiväkoti on mukava. Minun on saatava opiskeluni jatkumaan, jotta joskus pääsisin työelämäänkin ja saisin siitä rahaa. Annikalle on hyvä saada kavereita ja järjestettyäkin puuhaa. Minun on hyvä saada muutakin ajateltavaa kuin koti.

Onneksi on vielä aamut, illat, yöt, viikonloput ja lomat. Vielä saamme olla yhdessä vaikka kuinka paljon. Eli hei, hei, Annika - mutta aina vain hetkeksi kerrallaan!

Kestovaippayhdistys ry

Tuazophia Elokuu 1st, 2005

Tänään tuli kestovaippayhdistykseltä jäsenlehti. Vaikka itsellä kestovaippailu onkin normaalia arkea, oli hauska lukea aiheesta oikein lehteä. Erityisen kivoja olivat lyhyet artikkelit tai “kirjeet” erilaisilta kestovaippaperheiltä.

Mukana tuli myös Kestovaippojen hankintaopas. Itsellä on tällä hetkellä lähinnä mietinnässä erilaiset kuivaksiopetteluhousut ja niistäkin vaihtoehdot melko hyvin hallussa (kiitos Kestovaippainfon!), mutta vaippailua aloittavalle tuo on varmasti hyvinkin tarpeellinen lehtinen. Mikään ei tietysti voita vaippojen näkemistä livenä, mutta kun kaikkea ei kuitenkaan voi nähdä (tai ainakin joutuu tekemään kohtuuttomasti töitä nähdäkseen), niin kaikki muu materiaali on hyväksi.

Kiitos Kestovaippayhdistyksen väki!

Next »