Archive for the 'Sri Lanka' Category

Matka jatkuu

Tuazophia Tammikuu 10th, 2006

Tulin ilmoittautumaan kevaan kursseille ja yritan tassa samalla saada vahan jarkevampaa viestia aikaiseksi. Voi tulla toistoa alempaan viestiin.

Lento Prahan oli viisi tuntia myohassa, mutta ei meilla Helsinki-Vantaalla mitaan hataa ollut. Hotellimme oli Prahassa annettu pois (vaikka myohastymisemme johtui heilla olleesta lumimyrskysta), mutta saimme sentaan toisen hotellin tilalle ja paasimme nukkumaan viehattavaan pikkukylaan. Hotelli oli ok, joskin kylma. Aamulla jatkoimme matkaa. Valilasku (hyvin lyhyt sellainen) oli Dubaissa. Lennot menivat hyvin ja Sanjeewa oli meita kentalla vastassa.

Tulimme perille Uuden Vuoden Aattona (se on taalla iso juhla) ja vietimme ensimmaisen illan Sun Set Coffee Barissa rannalla. Meilla oli barbeque-illallinen (grilli kaivettu rantahiekkaan) ja raketit raiskyivat (yhta isoja raketteja en ole taalla aiemmin nahnytkaan). Vuosi alkoi loistavasti.

Seuraavana paivana kuljeskelimme ympari Hikkaduwaa ja totesimme, etta tsunamin aiheuttamat vahingot rakennuksille on suurin piirtein korjattu. Orpoja on, mutta he eivat nay katukuvassa ja puutetta tietysti muutoinkin, mutta sekaan ei ole kovin nakyvaa nain turistin silmin.

Teimme pikaisen paatoksen lahtea saman tien saarikierrokselle ja aamulla Sanjeewa starttasi Lanka Paradisen pihasta kohti saaren keskiosia. Riisipeltomaisemat alkoivat pian ja tien varressa kasvoi myos kumipuita. Pysahdyimme hetkeksi ananasviljelmalle ja soimme todella tuoretta ananasta. Paivan paakohteessa, Pinnawalan norsuorpokodissa, olimme juuri sopivasti pikkunorsujen ruokinta-aikaan. Tuttipulloruokinnassa olevat pienet ja ei enaa ihan niin pienet norsut olivat yhta sopoja kuin aiemminkin. Annika paasi silittamaan pikkuelefanttia ja sen jalkeen menimme ihailemaan, kun norsut laksivat laheiselle joelle kylpemaan. Vierailimme viela yrttipuutarhalla, jossa saimme erilaisia hierontoja seka esittelyn ayervedassa kaytettavista yrteista. Illalla saavuimme Kandyyn, jossa majoittauduimme Thilanka-hotellin ylimpaan kerrokseen.

Seuraavana paivana otimme rennosti. Kavelimme kasvitieteellisessa puutarhassa, soimme lounasta nakoalaravintolassa, kavimme katsomassa Kandy dancing -esityksen ja tietysti vierailimme myos Hampaan Temppelissa, jossa on Buddhan hammas erityisena aarteena. Me naisvaki myos hieman shoppailimme, tosin ostokset jaivat vahiin - vain vaatteita Annikalle.

Aamulla jatkoimme matkaa vuoristoon. Ajelimme Adam’s Peakin juurelle motelliin. Yolla kahden aikaan Tuula, Anna-Maija ja Artti laksivat kiipeamaan vuorelle ja katselivat siella auringonlaskun. Soimme yhdessa aamiaisen ja jatkoimme taas autolla eteenpain.

Nuwara Eliyassa kavimme ostoksilla (tosin kauppahallista lahes juoksimme lapi - koukuissa roikkuvat lihanpalat ja raa’an kalan haju eivat houkuttaneet) ja Tuula ja Anna-Maija vierailivat teetehtaalla. Sanjeewa vei meidat rautatieasemalle, josta menimme junalla turistikaupunki Ellaan.

Aamulla ihailimme hotellihuoneidemme parvekkeilta avautuvaa hienoa maisemaa kahden vuoren valitse alangolle asti ja meita kohdeltiin kuin kuninkaita. Epailemme Sanjeewan hieman varittaneen statustamme, mutta olkoon sitten niin. Olisi vain kiva tietaa keta me sitten olimme… YK-tarkkailijoita? ;)

Yalan lahella olevan hotellin nimea en muista, mutta iltapaivalla siis olimme safarilla. Bongasimme ainakin krokotiileja, vesipuhveleita, kaikenlaisia lintuja (mm. mehilaissyojia ja kotkia seka pelikaaneja), magnusteja, kaarmeen, pahkasikoja, bambeja (siis jonkinlaisia kauriita) ja “hirvia” seka paljon elefantteja. Vierailimme myoskin Yalassa kuolleiden tsunamiuhrien muistomerkilla. Reissu oli polyinen, mutta kannatti silti.

Seuraavana paivana ajoimme etelarannikon kautta takaisin Hikkaduwaan. Tuolla matkalla nakyi melko paljon tsunamin hajoittamia taloja ja teltoissa asuvia ihmisia. Oli kuitenkin myos uusia taloja ja monia rakennuksia korjattiin parhaillaan.

Nyt olemme olleet Hikkaduwassa ja teemme taalta ehka pari pienta paivaretkea. Muun ajan nautimme meresta, lammosta ja hyvasta ruoasta. Annikakin on jo taysin terve ja jai nettiin lahtiessani innokkaasti leikkimaan hiekkaleluilla.

Kortit lahtivat tanaan. Jaan innolla odottamaan tietoja, milloin ovat perilla. Nettiin tulen varmaan taas jokusen paivan paasta (tassa valilla aion ottaa ayerveda-hierontoja, snorklailla ja vain oleilla - ei liikaa tapahtumia lomailijoille).

Terveisia meilta kaikilta!

ps. Sanna, jos luet tata ja satut kaymaan yliopiston kirjastolla, niin katsoisitko tallaista kirjaa: T.H.Cormen, C.E.Leiserson, R.L.Rivest ja C.Stein: Introduction to Algorithms. Second Edition. The MIT Press, 2001.

Mervi, sain ilmoittauduttua kursseille itse. :)

Muistakaa kaikki jattaa kommenttia tuonne 28.12. kirjoitettuun viestiin, niin paasen tekemaan arvontaa palattuani.

Pikainen viesti Sri Lankasta

Tuazophia Tammikuu 9th, 2006

Nettiyhteydet ovat patkineet, mutta nyt tuntuisi toimivan. En kuitenkaan uhmaa kohtaloa, joten lyhyt tilannetiedoitus vain.

Loma on sujunut hyvin. Lampoa piisaa, mutta aurinko onneksi on tajunnut pysytella pilvien takana ainakin osan paivaa. Teimme kuuden paivan saarikierroksen Sanjeewan kanssa. Pinnawalassa kavimme jalleen norsujen orpokodilla, Kandyssa olimme kaksi yota, Tuula, Anna-Maija ja Artti kiipesivat Adam’s Peakille, olimme Yalassa safarilla ja kaikenlaista muuta. Nyt olemme jalleen Hikkaduwassa ja teemme taalta paivan reissuja. Uitu on. Syoty on.

Kaikki on hyvin. Annikalla on ollut pienta vatsataudin poikasta, mutta ruoka ja juoma kuitenkin maistuu, joten ei mitaan halyyttavaa. Rahaa on viela jaljella, joten voinemme jatkaa shoppailua entiseen malliin. ;)

Jatkan tilannetiedoitusta joku toinen paiva. Jos on kysymyksia, tahan alle voi kommentoida, niin vastailen niihin sitten.

ps. Hikkaduwa on jo melko entisensa ulkoisesti. Viimeisiakin hajonneita taloja korjaillaan ja elamanmeno on entisenlaista. Sisaisesti tietysti voi olla kaikenlaista, mutta ei niista puhuta. Etelassa oli enemmankin viela telttoja.

Sekalaista viime hetkellä

Tuazophia Joulukuu 29th, 2005

En tiedä, milloin ehdin seuraavan kerran päivittää blogia. Viimeistään tammikuun lopussa, mutta ehkä tällä välinkin ehdin jotain matkakuulumisia jostain laittaa. Riippuen siitä sun tästä. Mutta nyt viime hetken kokoomaviesti.

Blogini kävijöitä on tällä hetkellä (17.6.2005 alkaen) ollut uniikkeja 15692 ja ylipäänsä hittejä lähes 100 000. Tuo raja menee rikki tammikuun loppuun mennessä, joten jättäkää kävijät viestejä, niin arvon sitten tammikuun lopulla jotain kivaa. Jätättehän jonkinlaisia yhteystietoja viesteihinne (omien sivujen osoite, sähköposti tai muu).

Laitoin Rukalle toppapuvusta uuden viestin ja sieltä tuli viimein vastaus. Pahoittelivat, etteivät olleet vastanneet, mutta samassa hengenvedossa antoivat ymmärtää, että se oli vähän oma vikani, kun en soittanut. GRRRRR! Saan puvun tilalle uuden puvun tai muita Rukka-tuotteita. Eivät maksa rahoja takaisin, mutta voin esim. ottaa isomman toppapuvun. Mietityttää hieman, kun en millään viitsisi ensi talveksi ottaa riskiä, että haalari taas hajoaa. Mutta palaamme tähän asiaan Rukkan kanssa sitten matkan jälkeen.

Saimme tiedon, että adoptiopaperimme ovat lähteneet 16.12.2005 kohti Etiopiaa. Nyt sitten voikin alkaa jännäämään milloin lapsitieto tulee. Omalta osaltani ei tule pahempia ongelmia, tuli tieto sitten milloin vain (opiskelut on helppo jättää kesken ja jatkaa sitten joskus), mutta Artin tietysti pitää ennakkovaroittaa työnantajaa. Matkaan päässee viimeistään pari kuukautta nimeämisestä, mutta jäähän siihenkin vielä hieman varoaikaa.

Päädyin ottamaan käsityöksi mukaan Novita Kotiväestä virkattavan jakun. Palat minulla on jo koossa, mutta yhdistelemistä on vielä paljon. Laitoin käsityön matkatavaroihin, koska virkkuukoukku lasketaan aseeksi lentokoneeseen mennessä. Saa sitten nähdä paljonko tulee loppujen lopuksi tehtyä käsitöitä.

Annikalle joutuu vielä ottamaan muutamia vaippoja mukaan varuilta (lentokonetta, yötä ja muita pidempia vessattomia aikoja varten). Otan pari muotoon ommeltua froteevaippaa ja joitakin pötkövaippoja. Kuoreksi kahdet Nature Babies Classic -kuoret, jotka on helppo putsata huuhtelemalla. Vaipat valitsin sen mukaan, että ne on helppo kuivattaa ja pestä niin, etteivät mene pilalle. Kun Annika oli vauva, meillä oli Lankassa mukana sekä kertakäyttövaippoja (muutamia näytekappaleita yms) että pötkövaippoja, jotka ensin itse esipesin käsin ja sitten ne pystyi viemään hotellin pyykkitupaan. Kuorena oli silloinkin NBC-kuoria ja joitain muita saman tyyppisiä. Onneksi vaippoja nyt tarvitaan paljon vähemmän!

Hammaslääkäri väittää, että kaikkien hammasluu on samanlaista, mutta minulla tuntuu niin hampaat kuin paikat murenevan käsiin. Voisikohan joku osteoporoosi vaikuttaa? Tapaninpäivänä alkoi särkeä hammasta ja kun seuraavana päivänä menin hammaslääkäripäivystykseen, oli hampaasta paikka osin irti ja alla uusi reikä - ei kun juurihoitoon. Toisestakin hampaasta on paikka lohjennut osittain ja yhdessä hampaassa on reiän alku ja… Toisinaan sitä miettii, olisiko se nyt niin kamalaa, jos ei olisi hampaita lainkaan!

Kiitos kaikista joulutoivotuksista ja lahjoista. Olimme olleet kilttejä - Annika eritoten. Lapsen lahjana lelut, kirjat ja pelit on tosi kivoja (myös äidistä), mutta toisaalta sitten pitäisi saada joku urheiluhalli, kun pieni (tai ei niinkään pieni) lastenhuone täyttyy tavarasta. Vaatteetkin ovat kivoja (erityisesti äidistä), mutta kai se olisi lapsesta tylsää, jos lahjaksi tulisi vain hepeneitä. Molempi siis parempi!

Hyvää uutta vuotta lukijoilleni! Tavataan ensi vuonna!

Ikävä Lankaan kasvaa

Tuazophia Joulukuu 16th, 2005

Mitä lähemmäs matka tulee sitä enemmän kaipaan Sri Lankaa. Osansa tietysti voi olla esim. eilisellä vesisateella ja tässä kahden maissa alkavalla illalla ja pimeydellä. Toisaalta voi tietysti olla, että muutoin ei anna itselleen niin lupaa haikailla, mutta nyt se alkaa olla jo melko turvallista, kun matkaan on enää reilu viikko. Mitä tahansa voi tietysti sattua, mutta onhan se epätodennäköisempää kuin jos aikaa olisi viikkokausia.

Jotta saisitte hiukan makua ikävästäni, tässä maisemia, joita kaipaan:
Aamuhetki Pellonlaitaa varhain aamulla Järvi Polonnaruwassa Kandy
Teeviljelmät Ilta Hikkaduwassa

Sri Lankan tuoksu ja muut aistit

Tuazophia Kesäkuu 6th, 2005

Vessamme tuoksuu Sri Lankalta. Tai siis ilmanraikastajalta, joka jostain käsittämättömästä syystä tuo mieleeni Sri Lankan. Nyt on yritettävä pitää vessan ovi kiinni (ei kuulkaa ole mikään helppo juttu taloudessa, jonka yksi jäsen on n. 2v touhutiina) ja sitten hajun tiivistyttyä käytävä nopeasti nuuhkimassa.

Toisaalta mielleyhtymä Lankaan on ihana! Monta kertaa päivässä mieleeni muistuvat ystävämme Hikkaduwassa ja muut ihmiset, maisemat, ruoat, kulttuuri… Se on kuin lämmin tulvahdus sydämeen. Toisaalta taas tulee kamala ikävä ja ulos vilkaistua mielessä välähtää ajatus: “Miksi en ole jo siellä.”

Kuvia Sri Lanka 2000-01 ja 2004.

Viime joulun jälkeiset tapahtumat toivat tietysti mukanaan huolen siitä, kuinka ystävämme selviävät. Heillä oli onnea, eikä yksikään perheenjäsen edes loukkaantunut pahemmin tsunamin seurauksena. Maallista omaisuutta he menettivät tietysti jonkin verran, mutta kaikkien talotkin säilyivät ehjinä. Tulot tietysti romahtivat, kun turisteja on ollut nyt niin vähän. Suurin huoli on kuitenkin siitä, kuinka he selviävät henkisesti. Uskaltavatko he enää koskaan kääntää selkäänsä merelle? Kuinka voivat elää, kun ovat nähneet ja näkevät niin paljon kärsimystä? Uskaltavatko luottaa tulevaisuuteen? Onneksi he kuitenkin ovat buddhalaisia ja usko selvästi auttaa ja lohduttaa heitä.

Ensi käden tietoa Hikkaduwan tilanteesta tsunamin aikaina ja nykyään Pentti-Oskari Kankaan kertomana löytyy Herrankukkaron sivuilta.

***

Mutta hieman aiheesta eksyttyäni… On se kumma, miten joku tuoksu tai maku voikin tuoda mieleen jonkun paikan. Vaikka näkökykyni ei olekaan täysin priima (ilman silmälaseja lähinnä luokkaa surkea), olen kuitenkin niin näköorientoitunut, että kuvista heti yhdistää mielikuvan johonkin paikkaan, eikä sitä yleensä tule pitäneeksi yhtä omituisena kuin muiden aistien yhdistämiskykyä. Usein sitä ei muista, miksi juuri joku tietty asia muistuttaa jostain paikasta, eikä sillä kai niin ole väliäkään.

  • Mustikkakukko maistuu Tuomikadun asunnoltamme.
  • Kookos-shampoo tuoksuu Rooman hotelliltamme.
  • Lämmin kangasmetsä tuoksuu ja tuntuu Urpolan pururadan maastoilta (ja on muuten paras kesän tuoksu!).
  • Pullataikinan alustuksesta tulee mieleen Mummi.

Jos minulla ei olisi muistia, en olisi minä!

« Prev