Sekä että

Tuazophia Heinäkuu 15th, 2005

Vietimme pari päivää Naantalissa. Matkat teimme ensin junalla kotoa Turkuun ja sieltä bussilla Naantaliin. Auto olisi kyllä kätevä, mutta näinkin pärjäsi, kun pakkasi vain välttämättömimmät tavarat. Yövyimme Naantalin kylpylän perhehotellissa, joka oli ihan asiallinen paikka (koulun asuntola) kylpylän vieressä. Huoneissa oli kaksi sänkyä ja lapselle matkasänky. Lisäksi yhteisissä tiloissa (kahden muun huoneen kanssa yhteiset) wc, suihku ja olotila, jossa hella ja jääkaappi sekä tv. Aamiaiset söimme hotellin seisovasta pöydästä ja muut syömiset vaihdellen omia eväitä tai ravintolaruokia.

Pääkohteena oli Muumimaailma ja siellä vietimme koko keskiviikkopäivän.

Annikan ilme Muumitalon ilmestyessä näkyviin oli koko rahan arvoista! “Oooooooo, Muuminaakso!” ja sen jälkeen kaikki olikin vallan ihmeellistä.

Hauskinta Annikasta oli tavata muumihahmoja (näimmekin oikeastaan kaikki päähahmot Niiskua lukuunottamatta). Kaikkia piti käydä kättelemässä, vaikka Pikku Myy oli kyllä hieman kummallinen, kun oli niin suuri! Niiskuneidin kanssa Annika jopa tanssi ja muistelee sitä vieläkin.

Mukavaa oli myös käydä erilaisissa rakennuksissa (Annika kiipesi kuumaan Muumitaloon neljä kertaa!) ja vain juoksennella ympäriinsä. Emma-teatterissa esitetty “Muumit teatterissa” seurattiin tarkasti alusta aina 20min myöhemmin tulleeseen loppuun asti. Ainakin Annikan ensimmäinen teatterikokemus oli myönteinen! Lapsia varten järjestettyjä askarteluja tms. Annika ei vielä osannut tehdä, mutta onpahan jotain uutta seuraavallakin kerralla.

Hahmot eläytyivät osiinsa hyvin ja jaksoivat tungoksen ja helteenkin aikana kätellä lapsia ja esiintyä roolinsa vaatimalla tavalla. Vaikka ihmisiä oli paljon varsinkin aamupäivästä, riitti ravintola- ja wc-tiloja hyvin. Ilman valvontaa riehuvat lapset välillä hankaloittivat elämää, mutta muutoin ihmiset olivat huomaavaisia ja kohteliaita. Saarelta löytyi rauhallisiakin paikkoja (uimarannan “takaa”) ja siellä kävimme Annikan päiväuniaikaan istuskelemassa.

Torstaina kävimme Naantalin kylpylässä ennen kotiinlähtöä. Siellä oli ulkoallas, pari lämminvesiallasta ja isompi ja pienempi uima-allas hierovine porekylpyineen. Annikasta oli kiva uida, mutta koko ajan piti vaihtaa allasta. Sen jälkeen kyllä sitten nukutti hyvin.

Todella positiivinen kokemus ja voin suositella muillekin Muumifaneille!

Tavarasaaliiltakaan emme välttyneet ja Annika sai Muumiaiheiset palapelin, t-paidan, kaksi huivia ja omat Muumipapan ja Nuuskamuikkusen. Mutta kerrankos sitä… Ja eihän Annika itse vielä edes osaa vaatia, vaan lähinnä ostokset olivat äidin ja isän ideoita.

Lisäkuvia reissusta…

• Annika , Matkailu , Perhe , Suomi
• Comments(4)

Tuazophia Heinäkuu 3rd, 2005

Tänään oli kaunis aurinkoinen päivä. Kävimme Helsingissä ja kuvasin muutamia paikkoja.

Linnunlaulussa istuimme hetken aikaa kahvilassa. Kahvilasta sai (kaiken muun mainion syötävän ja juotavan lisäksi) variksenmarjamehua; mausta tuli mieleen joskus lapsena tehdyt Lapin-reissut ja tunturissa suoraan mättäästä poimitut musta variksenmarjat. Hyvää oli ja seuraavan kerran kokeilen vastaavaa mansikkaista! Kuvassa kahvilan ihastuttava ikkuna. Kahvilalta kuvasin myös kolme seuraavaa kuvaa.

Näin kesällä, kauniilla säällä, Suomi on ihan asuttava paikka. Helsingissä lähes aina puhalvava tuulikaan ei haittaa, vaan juuri sopivasti viilentää hellettä ja ihmisiäkin on siedettävissä määrin, kun iso osa on hakeutunut maalle, merelle tai muuten vain kaupungista pois. Tällaisena kelpaa kaupunkia esitellä muutaman viikon päästä kylään tulevalle srilankalaiselle ystävälle. Toisaalta tietysti talvi olisi eksoottisempi hänelle.

En ole koskaan käynyt sisällä Finlandia-talossa. Itse asiassa se ei minusta näytä kovinkaan houkuttelevalta paikalta, vaikka näin auringonpaisteessa kuvauksellinen onkin. Tuossa ottamassani kuvassa katson aina tuon Finlandia-talon vasemman puolen olevan jatkoa merelle, kun se toistuu kuvassa niin sinisenä.

Suihkulähde lahdelta. Vesi on kesällä kaunis elementti. Se tuntuu viilentävän pelkällä läsnäolollaan (ja suihkuava vesihän kai viilentää ihan oikeastikin) ja sitä on rauhoittavaa katsella. Roomassa yksi ihanista asioista on monet suihkulähteet ja pidän myös Helsingin suihkulähteistä.

Tällaisia kivoja vanhoista puista veistettyjä hahmoja löytyy Kansallisteatterin takaa (alla olevan suihkulähteen reunamilta mm.) Kaisaniemen puistosta. Oikeastaan ainakin tällainen todella hyvällä mielikuvituksella varustettu yksilö löytää noista aina montakin erilaista hahmoa. Tästä ukkelista erityisen hauskan tekevät nuo pään päällä kasvavat tuoreet lehdykät. Ei ole latvasta laho tämä ukkeli vaikka puupää onkin.

Lopuksi vielä yksi kaunis suihkulähde ja taustalla on todella kaunis talo; onnekkaita ne ihmiset, joilla noin kauniista talosta on näin kaunis suihkulähdemaisema! Ihastelen muutenkin vanhoja taloja ulkoapäin, mutta museotalossa en haluaisi asua, koska pidän liikaa mukavuuksista, kuten tuulta pitävistä ikkunoista! Vahingossa muokkasin kuvaa kuvankäsittelyohjelmassa sen kokoa pienentäessäni ja tässä myös lopputulos (lopputulos näyttää paremmalta isossa kuvassa, jonka saat, kun klikkaat kuvaa).
.

• Helsinki , Matkailu , Suomi
• Comments(0)