Sekä että

Tuazophia Syyskuu 5th, 2009

Muistatteko vielä Annikan ensimmäisen päiväkotipäivän? No, ei siitä niin kauan olekaan. Nyt se lähti jo kouluun itse valitsemissaan vaatteissa ja repussa…

Koulu on Cecilien-Schule ja Annikan luokka on S3 (alkuopetusluokka eli periaatteessa eka-/tokaluokka).

Tänään oli ensimmäinen koulupäivä (einschulung). Ekaluokkalaiset oli jaettu kahteen ryhmään ja Annikan ryhmä aloitti kello 10.30. Kouluun mentiin reput selässä (ilman koulutavaroita, mutta kuulemma näin saa kivempia kuvia) ja vanhemmilla (ja muilla saattajilla – joillain oli kymmenisenkin vierasta) schultüte mukana. Ensin istuttiin salissa ja katseltiin joitain esityksiä, joita alkuopetusluokkien “tokaluokkalaiset” (jo viime vuonna koulua käyneet) ja sirkusryhmä olivat valmistaneet. Myös rehtori kertoi ekaluokkalaisille joitain asioita koulusta (kuten, että koulussa on kaneja ja marsuja).

Opettajat ja “tokaluokkalaiset” menivät lavalle ja kutsuivat nimeltä ekaluokkalaiset, jotka saivat isompien oppilaiden askartelemat kukat. Luokka kerrallaan lähti omaan luokkaan ja me muut tutustuimme kouluun omine aikoinemme. Käväisimme mm. pihaa tutkimassa (se on kiva urheilu- ja leikkikentän sekä puiston yhdistelmä talojen sisäpihalla). Lassi olisi halunnut päässä leikkimään, mutta aamuinen vesisade oli kastellut kaiken, vaikka sillä hetkellä olikin aurinkoista. Vanhempainyhdistys myi leivonnaisia ja juomista sekä koulupaitoja yms.

Noin puolen tunnin päästä koulupäivä olikin ohi ja pääsimme luokkaan katsomaan Annikan omaa paikkaa, luokkakavereita ja antamaan schultüten. Jokainen ekaluokkalainen oli saanut viereensä istumaan tokaluokkalaisen, jolta voi kysyä neuvoa vaikka vessan sijainnista tms. Tapasimme luokassa naapurirapussa asuvan rouvan, jonka tytär on samalla luokalla! Annikan luokalla on myös tyttö, jonka nimi on Anni.

Varsinainen koulutyö alkaa maanantaina kello 8.00.

ps. Schultüten täyttäminen oli yllättävän suuri homma. Sinne mahtui:

• juomapullo
• eväsrasia
• helmiä
• tarratatuointeja
• pinnejä
• hiuspanta
• varavaatekassi
• pyyhekumi
• tarravihko
• askartelulehti
• jättitikkari
• nallekarkkeja (liivatteettomia)
• lakupötkö
• suklaapatukka
• taskulemmikki-yllätys (musta puhveli)
• mandaloiden piirtokoje (Hello Kitty)
• Uno-pelikortit
• kaksi heijastinta (Lillifee ja Felix)

ps. Kuvissa ja aikatauluissa on joitain uusia kuvia.

pps. Lisää kuvia ensimmäisestä koulupäivästä http://www.fv-cecilie.de/pageID_8499094.html Annikan silmä vilahtaa yhden kuvan reunassa…

• Annika , Tapahtumat
• Comments(5)

Tuazophia Heinäkuu 7th, 2009

Annika täyttää tänään kuusi vuotta. Pituus on 121 cm ja paino 24 kiloa. Vaatteiden koko on lyhythihaisissa ja hameissa 128 cm, pitkähihaisissa ja housuissa 134. Kenkä on 31-32. Ansimmäinen hammas heiluu ja tätä tapahtumaa onkin odotettu kuin kuuta nousevaa. Kunhan se irtoaa, neidillä on suunnitelma valmiina: hammas laitetaan yöksi tyynyn alle ja sitten äiti tai isi vaihtaa sen rahaksi, mutta kavereille voi kertoa, että hammaskeiju haki sen. Realismia?

Annikan tärkein toive synttärilahjasta on ollut hamsteri. Siitä on puhuttu jo puolisen vuotta ainakin ja sellaisen hankimme sitten syksyllä, kun tulemme takaisin Suomen reissulta. Nyt ostimme lahjaksi puhelimen. Annikahan aloittaa saksalaisittain koulun syksyllä ja meillä vanhemmilla on parempi mieli, kun Annikalla on puhelin mukana. Toiveena oli myös aamupala sänkyyn prinsessojen tyyliin; vaikka oikeastaan toive koski kaikkia aamuja, sovimme, että näin syntymäpäivän kunniaksi se käy ja muuten syödään pöydän ääressä.

Esikoulu on sujunut hyvin. Annika puhuu saksaa ja ymmärtääkin melko hyvin. Vaikka piirtäminen onkin Annikan lempipuuhia, myös matematiikka sujuu alkeistasolla ja lukeminenkin edistyy hitasti, mutta varmasti. Kirjojen kuunteleminen on edelleen mieluisaa ja samoin Aku Ankkojen, jotka Mummo tilasi suomen kielisenä tänne Saksaan. Suomi-koulun eskari on omalta osaltaan tutustuttanut suomen kielen perusteisiin ja kouluillat olivat Annikasta kivoja, vaikka ehkä välillä vähän rankkoja päiväkotipäivän jälkeen.

Parhaita kavereita on edelleen useita ja Annika leikkii mielellään kenen vain kanssa jutut sattuvat yksiin. Lassin kanssakin leikit sujuvat usein, mutta toki kinaakin tulee. Useimmiten Annika leikkii roolileikkejä (prinsessa-, hevos- tai kissaleikkejä) tai erilaisilla pienillä tavaroilla, kuten Littles Pet Shop -eläimillä, muilla pikkueläimillä (kuten taskulemmikeillä), Legoilla tai Barbieilla. Erilaiset pelit kiinnostavat myös (mm. PS3 Kung Fu Panda tai VSmile Pocket -pelit sekä lautapelit). DVD:t ja televisio ovat myös suosikkeja.

Ulkona Annika pitää eniten pesien ja majojen rakentamisesta. Kiipeily ja temppuratojen suorittaminen ovat myös hauskoja. Annika aloitti keväällä uutena harrastuksena Judon ja tykkää kovasti; opettaja kehui Annikan saaneen nopeasti kiinni taidoissa monta kuukautta pidempään harjoitelleet. On metkan näköistä, kun reilun metrin mittaiset judokat kaatavat toisiaan tatamiin… Uintiharjoittelu kiinnostaa (koska sitten pääsee hyppäämään hyppylaudalta), mutta vielä tarvitaan kellukkeita – onneksi vesiliukumäistä voi laskea niidenkin kanssa.

Ruoasta suosikkeja ovat intialaisen ravintolan palak panir (juustoa pinaattikastikkeessa), kotona pasta ja kalakastike sekä puuro, italialaisessa ravintolassa pizza ja spagetti tomaattikastikkeella. Marjat, hedelmät ja kasvikset (sipulia lukuun ottamatta) maistuvat myös. Annika tykkää edelleen auttaa kotitöissä ja varsinkin ruoanlaitossa. Siivoaminen on sen sijaan tosi tylsää ainakin ensimmäisen 10 minuutin jälkeen. Mutta kyllä sekin sujuu, kun joku vahtii vieressä, että lelut menevät paikalleen. Annika myös viikkaa taitavasti pyykkejä.

Viikkorahaa pikkuneiti saa edelleen kaksi euroa ja toisinaan jotain esimerkiksi Iso-Mummolta. Annika ostaisi kyllä mielellään koko ajan jotain (mitä tahansa), mutta pienellä muistuttelulla tietää, että kannattaa säästää vähän isompiin juttuihin. Rahaa kertyykin säästöön sekä pankkiin että rahapussiin ja vaikka joskus Annika ostaa karkkia, kyniä tai pieniä vihkoja, pääasiassa raha menee silloin tällöin vähän isompien lelujen ostamiseen.

Vaatteet Annikalle ovat vieläkin pitkälti yhdentekeviä, mutta mekot ja hameet ovat pop. Hiukset Annika osaa laittaa itse hiuslenksujen ja pinnien avulla; kun leikkasin hiukset polkkamalliin, sain kiukkuisia kommentteja, mutta lopulta Annikakin tajusi, että huonojen latvojen poisto oli fiksua ja tykkää pitää hiuksia vain pinnillä sivuun kiinnitettynä.

Ihan pahin kohellus on vähentynyt ja pientä harkintaa toimissa on havaittavissa. Vauhtia kuitenkin riittää edelleen ja Annika toimii (äidin mielestä liiankin) pelottomasti. Sillä on tietysti puolensakin esimerkiksi seuraavan vuoden jännittävimmän tapahtuman, eli koulun aloituksen kanssa. Annika odottaa koulun alkua kovasti ja onneksi sinne on päiväkodista tulossa muutama tuttukin.

Äidin reipas koululainen!

• Annika , Merkkipäivät , Perhe
• Comments(10)

Tuazophia Helmikuu 23rd, 2009

Lauantaina kävimme viettämässä laskiaista Suomi-keskuksella. Vaikka täällä on ollutkin lunta viime viikolla, emme kuitenkaan päässeet mäkeen asti, mutta pullat tuli syötyä (ja hernekeittoakin olisi ollut tarjolla). Täältä ei ole kuvia, kun en muistanut ottaa kameraa mukaan.

Sunnuntaina täällä oli katukarnevaali ainakin tuossa Zoon luona. Ilma oli kehno: Vettä satoi tihkuttaen ja välillä vähän reippaamminkin. Tunnelma oli rento. Kulkueeseen osallistui ainakin yhdistyksiä (esimerkiksi useamman eri kaupunginosan karnevaaliyhdistykset) ja yrityksiä. Pääasiassa kulkueessa oli kuorma-autoja (penkkaritunnelmaa) ja jotkut marssivat jalan.Karkkeja ja muuta sälää heiteltiin yleisölle (Annika sai käsinukkenallen ja Lassi pikkuauton + lisäksi karkkia tuli pienen pussin täydeltä). Joillain yleisössäkin oli naamiaisasuja, mutta me jätimme omamme kastumisvaaran vuoksi kotiin. Me lähdimme pois, kun vajaa sata yksikköä oli kulkenut ohitsemme, joten en tiedä, kuinka kauan koko juttu olisi jatkunut. Kuvat eivät ole erityisen onnistuneita sään vuoksi – en myöskään uskaltanut pitää kameraa kovin kauan sateessa esillä, joten kuvia on vain ihan muutamasta ensimmäisestä kulkueen yksiköstä: Ensimmäinen osallistuja oli tietysti itseoikeutetusti Berliinin karhu pelle- ja nalleystävineen.  Lisää kuvia löytyy Kurfürsendammin sivuilta.

Tänään vietetään sitten vielä Rosenmontagia (“running monday“), joka on saksankielisen alueen karnevaalin huipennuspäivä. Päiväkodissa on naamiaisjuhlat ja muutenkin juhlitaan vielä kunnolla ennen paastonajan alkamista. Seuraavaksi juhlitaankin sitten pääsiäistä – voitte arvata, että pääsiäissuklaat ja muut -herkut sekä -koristeet ovat jo kaupoissa…

Meidän juhlaosallistujamme valitsi aivan itse asunsa ja vaikea tietysti arvata, mikä oli naamiaispuvun aihe…
Berliinin prinsessa Annika 2009:

• Annika , Berliini , Tapahtumat
• Comments(2)

Tuazophia Heinäkuu 7th, 2008

Annika kasvaa vieläkin hurjaa vauhtia: vuodessa on tullut taas 9 cm eli nyt on pituutta 116 cm Painoa on 22 kg ja kengän koko 31. Annika näyttää isolta tytöltä, enkä ihmettele, vaikka häntä koululaisena pidetäänkin.

Ja koululainenhan Annika jo onkin! Viime vuoden paras juttu oli “koulun” alkaminen. Täällä Berliinissä toimii kielikoulu, Suomi-koulu, jonka pienten ryhmään Annikakin pääsi tänne muutettuamme. 28.7.2008 Annika aloitti myös esikoulun (täällä koulu aloitetaan kuusivuotiaana) ja sielläkin on huippuhauskaa. Saksaa Annika ei juurikaan vielä puhu ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti kieli alkaa taipua.

Annika on energinen tyttö. Leikkipuistoissa ei kauan nokka tuhise, kun neiti kiipeilee, kiikkuu, pyörii, lapioi ja mitä milloinkin. Kaikki puuhat kiinnostavat ja Annika on valmis laulamaan (silloinkin kun ei osaa), tanssimaan, puhumaan, leipomaan, juoksemaan jne. Toisaalta sitten lukeminen kiinnostaa ja jos joku jaksaa lukea, sitä neiti kuuntelee vaikka useamman tunnin. Itsekin Annika tutkii kirjoja, mutta lukeminen ei vielä suju. “Kun mä isona osaan lukea kaikkia kirjoja, niin sitten mä tiedän kaiken ja musta tulee tosi viisas”.

Paras kaveri on kuka milloinkin. Välillä se on jopa mielikuvitusystävä (viimeisin oli nimeltään Kaapo, joka oli 2-, 3-, 4- ja 5-vuotias). Annika ei ujostele isoja eikä pieniä ja on valmis leikkimään satunnaistenkin tuttavien kanssa. Kotona leikit sujuvat pikkuveljen kanssa joskus hyvin ja joskus huonommin. Annika tänä aamuna: “Mä olen Prinsessa Ruusunen, enkä voi herätä ennen kuin Lassi-prinssi on antanut mulle pusun!”

Lukemisen lisäksi sisäpuuhista ovat suosiossa piirtäminen, maalaaminen ja legoilla rakentelu. DVD:t kelpaavat niin suomeksi kuin saksaksi ja parhaita ovat Barbie-elokuvat. Kaikki prinsessa-aiheinen on in, joskin ehkä aavistuksen verran vähemmän kuin aiemmin. Vaaleanpunainen ja kaikki kimaltelevat ovat kuitenkin vielä ihania.

Ruoka maistuu nihkeästi ja prinsessamaisen kronkelisti. Onneksi kasvikset kaikissa muodoissaan ovat herkkua – kaikkein suosituimpia ovat salaatit ja muutoin kypsentämättömät vihannekset, hedelmät ja marjat. Keittiössä Annika mielellään auttaa pilkkomalla salaatti- tai ruokatarvikkeita ja sekoittamalla. Annikalla on myös oma työ eli astianpesukoneen tyhjentäminen. Tämän vuoksi meillä on suurin osa astioista aikuiselle liian matalalla, mutta eihän pikkuneiti sentään niin pitkä ole, että yläkaappeihin ylettäisi. Oman työn vastapuoleksi Annika saa viikkorahaa 2 euroa. Usein niillä on ostettu jotain pientä kivaa, kuten Barbien kenkiä tai vihkoja, mutta useimmiten rahat saavat olla rahapussissa tai pankissa.

Vaatteissa Annika suosisi varmasti vaaleanpunaista, jos itse asiasta päättäisi. Kun äiti päättää, käytetään paljon vihreää ja sinistä, mutta eivät nekään haittaa: Annikaa ei pahemmin oma vaatetus kiinnosta. Hiukset neitokainen kampaa ja laittaa pinnejä ja pompuloita. Äiti saa toisinaan letittää hiuksia, mutta useimmin ne ovat ponnarilla tai saparoilla.

Nukkuminenkin sujuu melko hyvin nykyään pikkuveljen kanssa samassa huoneessa. Edelleen Annika helposti heräilee yöllä ja huutelee äitiä, mutta yleensä nukahtaa uudelleen, kun vain ilmoitan olevani jossain kuuloetäisyydellä. Peitto ei päällä pysy, mikä ei näin kesällä haittaa, mutta talven tullen pitänee tehdä paksusta fleecestä yöasuja, jotteivat kauneusunet häiriinny kylmyydestä. Päiväuniakin Annika nukkuu vielä ehkä kahtena päivänä kolmesta, mutta pärjää toki mainiosti ilmankin.

Annika on vahvatahtoinen ja reipas, iloinen ja ystävällinen. Äidin oma prinsessa!

• Annika , Perhe
• Comments(2)

Tuazophia Huhtikuu 29th, 2008

Aioin alkuun laittaa lupaamiani lumikuvia maaliskuun alusta, mutta ne taitavat ollakin vielä kameran muistikortilla, joten tässä pari tunnelmakuvaa viikonlopulta. Sää oli aivan mainio ja lastentapahtumassa sopivasti väkeä.

Lassin mielestä mootoripyörät ja poliisit ovat tällä hetkellä melkein parasta mitä on, joten poliisimoottoripyörä oli melkein liian jännää. Onneksi sisko oli turvana!

Annika piti kyllä moottoripyörästäkin, mutta tämä oli silti paljon kivempaa. Jostain syystä jonon pienin ja viimeisin poni ei ollut muiden kanssa samassa narussa kiinni, mutta osasi melko hyvin silti kulkea jonon mukana… Huomatkaa ratsastus ilman kypärää, plääh! Ratsastus maksoi euron ja kesti ehkä minuutin.

Kävimme myös Potsdamer Platzilla ja sieltä löytyi (punaisen maton vierestä) hauska kiipeilyteline. Täällä on muutenkin tosi hienoja leikkipuistoja – ehkä saan niitäkin joskus kuvattua…

Tämä kuva oli pakko laittaa mukaan, koska siinä on niin älyttömän hyvät värit! Eikö olekin ihan kuin jostain tietokoneella tehdystä esitteestä! Enkä edes kehu itseäni, vaan tämä kuten myös 1. ja 3. kuva ovat Artin ottamia.

• Annika , Berliini , Lassi , Saksa
• Comments(2)