Tuazophia Syyskuu 28th, 2005
(Paikoillenne, valmiit, hep!) Adoptiohakemukseen liitettävien papereiden keruuohjeet tulivat tänään, reilu tunti sitten – huomatkaa miten paljon olen jo tehnyt sen jälkeen! Tällä hetkellä (nämä vaihtelevat riippuen siitä, mitä kukakin maa haluaa ja toisaalta maan sisälläkin vaatimukset voivat vaihtua) kerättävien listalla on:
- Henkilökohtainen kirje, jossa esitelemme itsemme ja syyn miksi haluamme adoptoida juuri Etiopiasta. Lisäksi tässä voi hienovaraisesti esittää toiveita lapsen iästä ja terveydestä. Ei notarisoida.
- Virkatodistus (tällä kertaa yhteinen). Ei myöskään notarisoida (jihuu!). Tilattu.
- Todistus työsuhteesta ja paikasta. Notarisoitava.
- Selvitys taloudellisest tilanteesta, itse kirjoitettava. Notarisoitava.
- Lääkärintodistukset meistä molemmista ja Annikasta, englanninkieliset, sisältäen HIV- (ei lapsesta) ja virtsakoetestin. Notarisoitava jos tehdään yksityisellä lääkärillä/lääkäriasemalla. Ajat tilattu terveyskeskuksesta (saatiin Annikalle ja mulle 19.10. ja Artille 24.10. – tosin Artti saattaa päästä myös työterveydenhuollon kautta).
- Rikosrekisteriotteet (taas) englanniksi. Ei notarisoida. Tarkistettu, että tämän voi tilata faksilla opiskelupaikasta.
- Suositukset. Suosituskirjeet (2 kpl) ystäviltä (ei lähisukulaisilta). “Suosituksista tulee käydä ilmi miten kauan ja millä tavalla suosittelijat ovat tunteneet teidät; sekä se, miksi he voivat suositella teitä adoptiovanhemmiksi. Heidän ammattinsa tulee myös ilmetä suosituksesta.” Notarisoitava. Näistä on alustavasti varoitettu jo adoptioluvan saamisen jälkeen.
- Valokuvat. 4 kpl passikuvia kummastakin puolisosta. Lisäksi kaksi samanlaista, n. kahdeksan kymppikuvan settiä kuvia perheestämme ja kodistamme. Koti ulkoa ja sisältä. Lähikuvia meistä ja Annikasta arkiaskareissa (mutta toki parhaisiin pukeutuneena). Kuvatekstit englanniksi. Ei toki tarvitse notarisoida (“juu, kyllä nämä kyseiset henkiöt ovat näitä hakijoita ja allekirjoitus + pari leimaa kunkin kuvan taakse”
). Alettu keräillä kuvia ja kyselty isovanhempia kuvaan.
- Valtakirja, jolla annamme Etiopian adoptiokontaktin toimihenkilöille valtuudet hoitaa adoptiotamme. Notarisoitava.
- Sitoumus, jolla lupaamme kirjoittaa raportteja lapsesta Etiopiaan. Ei notarisoida.
- Sitoumus, että adoptioneuvontaa antanut virasto on antanut meille neuvontaa ja on laillinen neuvonnan antaja.
Kaikki paperit täytyy olla englanniksi tai käännättää virallisella kääntäjällä. Kaikista (ei valokuvista – niistä siis kaksi samanlaista settiä) pitää myös ottaa kolmet kopiot (joista yhdet itselle) ja lähettää alkuperäiset ja kahdet kopiot Interpedialle.
Paperit saisi kerättyä muuten nopeastikin, mutta lääkärintodistuksia joutuu odottamaan pisimpään. Todennäköisesti saamme paperit kuitenkin liikkeelle ennen lokakuun loppua (vko 43). Pitäkäähän peukkuja bd !
Mukana seurasi 2. adoptiopalvelumaksu 640 euroa ja adoptiokulukorvauksen 1. erä 1900 euroa. Että tässä kuussa on sitten rahanmenoa. Tai, tosiasiassa monet maksetaan vasta ensi kuussa, ei hätää. 
Lähtölaukaus on pamahtanut ja maaliviivalla viemme ison paketin paperia postiin ja lähetämme sen kirjattuna Interpedialle. Tai matkustamme itse Vaasaan papereiden kanssa, etteivät vaan katoa matkalla.
Edit 29.9.: “Ilokseni” huomasin, että tuo adoptiokulukorvaus oli merkitty liian pieneksi ja kun sitä sitten reippaasti Interpedialta kysyin, saamme pian uuden laskun. Tuhat euroa lisää. Toivottavasti pankki myöntää lainaa.
Tuazophia Syyskuu 27th, 2005
Löysin hauskan testin Neulovan lehmän blogista.
The Animal in You
You are either a Penguin or a Owl personality. But you may also be a Bison personality.
Mitäs sanotte, mikä näistä kuvaa minua eniten? Itseäni viehätti pingviinin kuvauksen alku: “Now you see it, now you don’t. Aggressive yet gentle, outgoing but shy, stable yet flighty — everyone sees the penguin in a different way. It’s that black and white thing — the penguin only reveals the side that it wants to you to see.” Sehän on kuin suoraan minulta lainattu: sekä että. 
Tuazophia Syyskuu 24th, 2005
Toisinaan lasten suustaan päästämiä juttuja saa nauraa ihan kippurassa. Aina parempi, jos päättömyydet ovat noloja ja ne lausutaan julkisella paikalla. Kovalla äänellä laulettuna ne ovat ehkä vielä tehokkaampia.
Annika laulelee välillä: “Pette hakkaa Mamma-Kassi”. Siinä olisi jollekin raskaamman musiikin sanoittajalle idea vapaasti käytettäväksi. Saatatte saada paljon huomiota lehdistössä, kun kerrotte mistä poimitte ideanne.
Tiedättekös muuten mikä on kana-kuna?
Tuazophia Syyskuu 23rd, 2005
Paitsi, että kadotin lankakaupan (joka sitten löytyi, kiitos Katjan), kadottelen myös kaikkea muuta. Viimeemmäksi eilen katosivat silmukkamerkkeihin tarkoitetut lukkosysteemit, tänään hame (onneksi ei päältä sentään) ja kirja, joka sekin löytyi toisin kuin kaksi ensin mainittua. Nettiin kadottelen koko ajan asioita, kun unohdan bookmarkata ne ja edes hakukoneilla en enää löydä haluamaani. Pahimmillaan minulta katoavat silmälasit, jotka kuitenkin ovat päässäni koko ajan ja avaimet, jotka kädessä kuljen etsimässä niitä itseään ja harmittelen kuinka hankalaa on kaivella laukkuja avaimet kädessä. Tyypillistä on kadottaa leipäpaketti jääkaappiin tai avaamaton jogurttipurkki roskikseen.
Yleensä kuitenkin löydän jossain vaiheessa tavarat, joita kadotan (virtuaalisesti kadotetut tosiaan sen sijaan jäävät yleensä kadoksiin) miettimällä mitä tein niillä viimeeksi, missä yhteydessä ne olen nähnyt tai tekemällä loogisia päättelyketjuja omista aivoituksistani (tässä tosin tarvitaan jotain ihan muuta logiikkaa kuin mitä tieteellisessä päättelyssä opetettiin).
Asioita kadotan, jos en kirjoita niitä ylös, ja yleensä ne löytyvät – ts. muistuvat mieleen – vasta kun on liian myöhäistä. Joskus jopa ylös kirjoitetut asiat unohtuvat, kun en muista katsoa muistiinpanojani tai katson, mutta luettu haihtuu saman tien päästä.
Toisinaan tämä kadottelu tuntuu pelottavalta. Ei voi olla normaalia unohtaa näin paljon. Toisaalta olen kuitenkin sitä mieltä, että aktiivinen muistini on rajallinen (tiedän, että tutkimukset osoittavat muistin olevan rajatonta, mutta puhunkin nyt omasta henkilökohtaisesta aktiivisesta muististani ;D ). Joitain asioita ei voi muistaa, koska muisti ylikuormittuu ja jotain vuotaa yli. Ei kokonaan kadoksiin, vaan johonkin siihen muistin viereen (ehkä korviin, koska niitä usein kutittaa = virtaavaa muistia) ja imeytyy sitten ehkä takaisin, kun tilaa taas on.
Tuazophia Syyskuu 16th, 2005
Tänä aamuna postissa tuli kirje Interpedialta, jossa ilmoitettiin, että meillä on lupa adoptoida ulkomailta yksi lapsi. Virallisen päätöksen (tehty 13.9.) kopio tulee vasta myöhemmin, mutta nyt voimme jo lähettää maavalintalomakkeen. Meille itsellemmehän maavalinta on ollut jo pitkään selvä (Etiopia), mutta virallisesti meidät rekisteröidään vasta lomakkeen täytön jälkeen.
Seuraavaksi saamme ohjeet kerätä paperit. Kirjoittelen siitä tarkemmin, kunhan ohjeet tulevat. Sen kuitenkin tiedän, että meidän pitää pyytää kahdelta ystävältä “suosituskirjettä” itsestämme. Toista suosituskirjeen kirjoittajaa varoittelin jo, että alkaa valmistautua kirjoittamiseen. 
Edelleen pidän realistisena lapsen saamisaikana ensi vuoden loppua tai seuraavan alkua. Todennäköisesti lapsemme on jo olemasssa ainakin Etiopian äitinsä kohdussa ja jos lapsi on yli yksivuotias tullessaan, ehkä hän on jo syntynytkin. Kummallista, mutta myös ihanaa. Ja tietysti myös kamalaa, kun ei tiedä, hoidetaanko lastani hyvin ja mitä kaikkea hän joutuu kokemaan. Mutta uskon, että hänellä on kaikki hyvin ja toivon, että kohtaamme pian.
