Tuazophia Lokakuu 6th, 2005
Kun minulta kysyttiin yläasteella, minne haluaisin matkustaa peruskoulun päättymisen kunniaksi, ei minun tarvinnut kauan miettiä. Olin jo pitkään halunnut Roomaan ja sinne siis pääsin.
Tunsin heti tulleeni kotiin. Oli omituista, että vaikka tiesi kulman takaa paljastuvan jotain, mitä ei ole koskaan nähnyt, niin kuitenkin kaikki uusi tuntui luontevalta. Jos uskoisin jälleensyntymiseen, olettaisin eläneeni Roomassa jossain aiemmassa elämässäni. Ainut häiritsevä tekijä oli kieli, jota en ymmärtänyt.
Häämatkaa mietittäessä sain miehen vakuutettua siitä, että Roma-amor on oiva vaihtoehto. Eikä kaupunki pettänyt nytkään. Mieheen teki vaikutuksen kaupungin vanha kulttuuri (joka toki kiehtoo itseänikin) ja itse olin taas onnellisena “omassa kaupungissani”. Edelleen kielitaidon puute häiritsi, mutta katselin silti televisiosta italiankielisiä visailuohjelmia ja yritin keksiä mistä puhuttiin. Oudosti välillä jopa arvasinkin, tosin onhan italian ja englannin sanastoissa paljon yhteistä.
Tänä syksynä viimein päätin, että nyt aloitan italian opiskelut. Matkaa sinne ei ole tiedossa, mutta onpahan aikaa hankkia kielitaitoa (minulla ei ole mitenkään erinomainen kielipää, joten aikaa tarvitaan). Opiskelen Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa yhden illan viikossa. Apuna olen käyttänyt jo aiemmin mainitsemaani Ylen Talo Italiassa -ohjelmaa. Kunnioitan kilpailijoita, jotka muutamassa viikossa oppivat aivan huiman määrän italiankieltä. Minä taas kuukauden opiskelun jälkeen olen yhä melko nollatasolla, mutta sopii minulle.
Tuazophia Syyskuu 14th, 2005
Kun nyt kerrankin saan aikaiseksi puhua käsitöistä, minulla ei tietenkään ole kameraa, jotta voisin ottaa kuvia. Mutta ehkä kuvapäivitystä sitten joskus toiste.
Fifi on nyt valmis hapsuja lukuun ottamatta. En saa millään päätettyä, millaiset hapsut teen. Haluaisin huiviin kuitenkin hapsut, mutta en jaksaisi alkaa testailla. Tähän mennessä lankaa on mennyt ihan pikkaisen vajaa kolme kerää ja kokonaisia ruutuja ylimmässä kerroksessa on 20. Olen pingottanut huivin, mutta en ole muistanut mitata. Ihan kiva tuosta tuli, vaikka toisen suunnan reikärivit ovat selvempiä kuin toisen suunnan.
Annikan hupparista (Novita Wool lila ja Novita Palma tummansininen - ohje osin Novitan, osin oma) tulikin sitten kauluksellinen takki, jossa on kauluksen jatkona kaulahuivi. Tein myös tupsupipon ihan omalla mallilla kaksinkertaisesta Woolista + yksinkertaisesta Palmasta (tupsut Wool ja Novita Samos farkunvärinen) sekä lapaset omalla mallilla farkku-Samoksesta (joustinneuletta koko lapanen peukoaloa lukuun ottamatta, lyhyt varsi.. Takista on ompelematta toinen sivusauma ja toisen hihan sauma, kun loppui ompelulanka kesken. Pitäisi kai ostaa lisää. 
Myös vetoketju pitäisi ostaa ja kiinnittää. Takkiin meni vajaa neljä kerää kumpaakin lankaa.
Joululahjoja ja Annikan sängyn kosteussuojaa olen neulonut eteenpäin. Yksi uusi projekti hyshys aloitettu. Onneksi joillain luennoilla voi neuloa ja matkoilla usein myös, tosin projektien on parasta olla suhteellisen pieniä. Näin saa paljon aikaiseksi.
Ja ihan muuta: Onneksi on Unicafe! On helppoa mennä valmiiseen pöytään ja syödä edullisesti (2,10 euroa). Yleensä ruokakin on ihan maittavaa ja sitä saa riittävästi. Tosin tylsästi “minun” Unicafeni Exactum tarjoaa hyvin suppean ruokavalikoiman, kun vertaa keskustan isoihin Unicafeihin (esim. Ylioppilasaukio). En kuitenkaan valita, vaan olen kiitollinen. Huonomminkin voisi olla (kuten olisikin, jos viime tipassa ei olisi päätetty Exactumiinkin tarvittavan Unicafea).
Tuazophia Kesäkuu 7th, 2005
Artin töissä on tänään lastenpäivä. Kuulostaa kivalta! Voin kuvitella, että yhtiö sitouttaa perheelliset työntekijänsä paljon paremmin näin kuin raahaamalla työntekijät ryyppäämään jonnekin puskaan. Jo pelkästään se, että työntekijöiden perheet tuntevat toisensa luo me-henkeä ja harvemmalle tulee mieleen vaihtaa työpaikkaa, kun joutuisi samalla luopumaan tutuksi tulleesta porukasta. Ja uskoisin, että lapsiin ei millään saa tuhlattua niin paljon rahaakaan kuin juottobileisiin.
Lisäys 8.6.
Siellä oli hauskaa. Annika on ehkä vähän pieni vielä tuollaisiin eikä osaa askarrella tms. mutta nautti selvästi siitä, että oli lapsia. Kiitoksia järjestäjille!
